Pörssit ovat toipuneet viime aikoina maailmalla todella voimakkaasti. Hurjinta meno on ollut Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi teknologiayhtiöiden NASDAQ-indeksi on jo noussut korkeammalle kuin mitä se oli ennen vuonna 2008 käynnistynyttä finanssikriisiä. Kaukana huipusta eivät ole myöskään Dow Jones ja saksalainen DAX-indeksi. Tällä kertaa pörssiralli ei ole kuitenkaan koskenut Suomea, jossa oma OMX Helsinki -indeksi matelee edelleen pohjalukemissa.

Tammikuussa pörssit elivät varsin rauhallisissa tunnelmissa ja Helsingissä yleisindeksi päätyi lopulta pieneen 1,2 % nousuun. Oma salkkuni ei kuitenkaan saanut olla tammikuussa hetkeäkään rauhassa. Se joutui nimittäin todellisen vuosiremontin kohteeksi.

Nyt uuden vuosikymmenen alussa on aika jälleen tehdä tarkempi katsaus projektini tilanteeseen. Miljoonan euron sijoitusvarallisuuteen on toki vielä matkaa, mutta siitä huolimatta nyt ollaan jälleen huomattavasti lähempänä tavoitetta kuin vuotta aiemmin.

Rahamaailma on uuden vuoden kunniaksi jo siirtynyt suurilta osin muutaman päivän lomalle, joten nyt on hyvä hetki luoda katsaus kuluneeseen vuoteen. Vuosi ei ollut helppo, mitä kukaan ei varmasti vuosi sitten odottanutkaan. Pörssit kävivät viime keväänä alimmalla tasolla kymmeneen vuoteen ja reaalitalouskin rämpi pohjamudissa. Tästäkin vuodesta kuitenkin selvittiin ja tulevaisuus näyttää jo valoisammalta.

Elokuussa nähtiin, että historialla on edelleen tapana toistaa itseään. Aasiaa lukuunottamatta pörssit nousivat rajusti ympäri maailmaa, vaikka järjellä ajateltuna siihen ei ole vielä mitään syytä. Näin on käynyt aikaisemminkin. Pörssikurssien kehittymistä ei siis aina voi perustella faktoilla ja tämä ei näytä muuttuneen tässäkään lamassa.

Lama on ohi! Siis ainakin Saksassa ja Ranskassa, joiden bruttokansantuote vastoin kaikkia ennustuksia nousi huhti-kesäkuussa. Mutta kuinka tässä nyt näin kävi? Missä se kaikkien aikojen suurlama luuraa?

Heinäkuussa alkanut tulosjulkistuskausi on vihdoin tuonut pöydälle faktoja yritysten taloudellisista tilanteista. Koko kevät ja alkukesä saatiinkin seilata uskon ja arvailujen varassa. Jo ennalta osasimme odottaa, että taantuma näkyy tuloksissa. Nyt kuitenkin tiedämme, että useimmat yritykset ovat onnistuneet sopeutumaan tilanteeseen melko hyvin. Jättiromahdusta ei siis enää tarvitse pelätä.

Optimistina on mukavaa aina, kun taloudesta löytyy positiivisia merkkejä. Nyt ilon aiheita tarjoaa 200 päivän liukuva keskiarvo, jonka perusteella tämän taantuman pohjalukemat on nähty ainakin pörsseissä.

Yksi Warren Buffetin kultaisista neuvoista on sijoittaa ainoastaan yrityksiin, joiden toimialan ja toimintaperiaatteen ymmärtää täysin. Jos jokin, niin panimo- ja virvoitusjuoma-ala on toimiala, jonka perusperiaatteet eivät liene kenellekään suomalaiselle epäselvät. Esimerkiksi olutta on juotu maapallolla jo ainakin 6000 vuoden ajan, joten kysyntää luultavasti riittää myös tulevaisuudessa niin pitkään, kuin tällä pallolla elää ihmisen kaltaisia olentoja.

Joka kolmannen kuukauden torstai kello 13 tuntuu olevan Suomen tärkein päivä. Jälleen tänään Nokia kertoi, miten meillä menee ja eihän meillä hyvin mene. Nokian myynti tippui massiiviset 26,7 % vuoden takaiseen verrattuna. Kolmen kuukauden tulos taas tippui 1 607 miljoonasta peräti 12 miljoonaa tappiolle.

Lehdet täyttyvät jälleen lamalla mässäilevistä otsikoista ja voisi kuvitella, että viimeinenkin toivo on nyt menetetty. Mutta ei. Pörssihän ampaisi kunnon nousuun ja Nokian markkina-arvo kasvoi lähes 4 miljardia muutamassa minuutissa. Mistä on kyse?