Kiina-ilmiön toinen tuleminen

Vielä vuosikymmenen alussa Kiina-ilmiöllä tarkoitettiin länsimaisten yritysten tuotannon siirtymistä Kiinaan. Viime vuosina Kiina-ilmiö on kuitenkin alkanut muuttamaan muotoaan. Vaurastunut Kiina on muuttumassa aktiivisemmaksi osapuoleksi. Viimeisin julkisuutta saanut tapahtuma oli joulun alla julkaistu uutinen Volvon myymisestä Kiinaan. Tähän mennessä tapahtunut lienee kuitenkin vasta alkua.

1,35 miljardin asukkaan Kiina on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin talous. Vaikka vuosi 2009 tullaan muistamaan yhtenä maailmantalouden synkimmistä vuosista, on Kiinan kasvu edelleen huima. Samaan aikaan kun Euroopassa ja Yhdysvalloissa bruttokansantuote pienenee arviolta 2-3 %, Kiinassa päästään lamasta huolimatta edelleen lähes 10 % vuosikasvuun. Ennusteiden mukaan Kiina saa lopulta maailman suurimman talouden tittelin 2030-luvulla.

Uskon että 2010-luvulla Kiinan asema globaalissa markkinataloudessa tulee vahvistumaan entisestään. Kiinaa käytettiin pitkään halpatuotantomaana, mutta tulevaisuudessa roolit ovat kääntymässä päälaelleen. Kiinalaiset yritykset tulevat entistä suuremmalla voimalla vanhojen teollisuusmaiden reviireille. Kuka olisi esimerkiksi tämän vuosikymmenen alussa uskonut, että reilun 10 vuoden kuluttua ruotsalainen autoinsinöörikin tekee töitä kiinalaiselle yritykselle?

Kiinasta ei ole tulossa maailman johtavaa talousmahtia sattuman kautta, vaikka niin voisi luulla. Kiinan valtionhallinto on pyrkinyt voimakkaaseen kasvuun systemaattisesti jo ainakin 30 vuoden ajan ja tänä aikana kiinan talous onkin kasvanut keskimäärin 10 % vuosivauhtia. Valtionhallinnon elimet investoivat aktiivisesti Kiinan teollisuuteen ja kiihdyttävät toimillaan myös kysynnän kasvua. Myös Volvon kiinalaisostaja saanee tukea valtiolta.

Hyvän kuvan Kiinan valtavasta kasvusta saa bruttokansantuotteen kehityksestä. Pelkästään 2000-luvulla se on jo lähes viisinkertaistunut. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kiinan ja USA:n bruttokansantuotteen kehitys. Maailman suurimmalla taloudella, eli Yhdysvalloilla on vielä suuri etumatka, mutta Kiina on viime vuosina alkanut kuromaan eroa kiinni.

 Kiinan ja USA:n bruttokansantuotteen kehitys. (Lähteet: National Bureau of Statistics of China, U.S. Bureau of Economic Analysis)
Kiinan ja USA:n bruttokansantuotteen kehitys. (Lähteet: National Bureau of Statistics of China, U.S. Bureau of Economic Analysis)

Kiinasta on tulossa myös yhä tärkeämpi markkina-alue kulutusmielessä. 2000-luvun alussa Kiinassa oli noin 70 miljoonaa keskiluokkaista kuluttajaa, joiden ostovoima oli vuodessa vähintään 10 000 dollaria. Vuonna 2015 näitä keskiluokkaisia kuluttajia yli 700 miljoonaa. Kiinassa on silloin likimain yhtä paljon ostovoimaisia kuluttajia kuin Yhdysvalloissa ja Euroopassa yhteensä.

Kiinaa ei myöskään enää voi pitää korkean teknologian tuotteissa ainoastaan halpakopioiden valmistajana. Kiistatta Kiinan maineella on syynsä, mutta tälläkin saralla Kiina kehittyy nopeammin kuin mikään muu maa. Voidaan odottaa, että jo ensi vuosikymmenen aikana Kiinasta tulee yksi johtavista uusien teknologioiden kehittäjistä. Siitä pitävät huolta esimerkiksi Kiinan noin 300 yliopistoa, joista valmistuu vuosittain noin 6 miljoonaa korkeasti koulutettua kiinalaista.

Kiinan asema maailmassa tulee lähivuosikymmeninä muuttumaan merkittävästi. Tämä on syytä pitää mielessä myös sijoittamisessa. Etenkin pitkällä aikavälillä merkittävä osuus sijoitussalkusta kannattaa sijoittaa joko suoraan kiinalaisiin yrityksiin esimerkiksi rahastojen kautta tai vähintäänkin länsimaalaisiin yrityksiin, jotka toimivat aktiivisesti myös Kiinassa.

Kommentit