Uusi hallitus ei usko vapaisiin markkinoihin

Suomen hallitusohjelma saatiin eilen illalla viimein pakettiin ja se on kaikkien ihmeteltävänä nyt myös netissä. Yksi itseäni eniten kiinnostavista kohdista on valtion talouspolitiikka ja etenkin se, mitä uusi veropolitiikka tarkoittaa sijoittajille. Jos hallitus vain pysyy pystyssä, eilen julkaistua talouspolitiikkaa kuitenkin toteutetaan seuraavat neljä vuotta.

Sijoittajien kannalta kaikista oleellisimmat verot ovat luonnollisesti yhteisövero, pääomavero ja osinkovero. Jos katsotaan, mitä eri hallituspuolueet ajoivat vaaliohjelmissaan ja mitä uuteen hallitusohjelmaan lopulta kirjattiin, nähdään, että hallitusneuvotteluissa oli yksi selkeä voittaja ja yksi häviäjä. Sekä yhteisövero että pääomavero ovat hallitusohjelmassa paljon lähempänä SDP:n kuin Kokoomuksen linjaa, joten voidaan mielestäni sanoa, että tässä asiassa SDP voitti ja Kokoomus hävisi. Lisäksi SDP sai läpi yhden merkittävän ideologisen veromallin, kun myös pääomaveroon saatiin ajettua pieni progressio. 50 000 euron ylittävästä pääomatulo-osuudesta veroja joutuu maksamaan tulevaisuudessa 32,0 %.

Yhteisö- ja pääomaverotus hallituspuolueiden vaaliohjelmissa sekä uudessa hallitusohjelmassa.
Yhteisö- ja pääomaverotus hallituspuolueiden vaaliohjelmissa sekä uudessa hallitusohjelmassa.

Kokoomus ei hävinnyt ainoastaan yhteisö- ja pääomaveroratkaisuissa, vaan myös osinkoverotuksen kohdalla. Hallituspuolueista sekä Kokoomus että RKP ajoivat verottomiksi alle 1000 euron osinkotuloja pörssilistatuista yhtiöistä. Tämä olisi ollut merkittävä seikka etenkin piensijoittajien kannalta, mutta tavoitetta ei harmi kyllä löydy hallitusohjelmasta.

Myös pörssilistaamattomien yritysten osinkoverotuksessa SDP vei voiton, kun verottoman osingon rajaa alennettiin 100 000 eurosta 60 000 euroon. Tosin itse pidän muutosta hyvänä, koska monissa tapauksissa listautumattomien yritysten verovapaista osingoista ovat hyötyneet etenkin tietyt ammattiryhmät, jotka ovat tehneet palkkatöitä omien yritystensä kautta. Tämä ratkaisu lopulta siis lisää eri ammattiryhmien tasavertaista kohtelua, mikä on lähtökohtaisesti positiivinen asia.

Kaiken kaikkiaan rikkaiden verotusta ollaan kiristämässä huomattavasti, sillä lisäksi esimerkiksi perintö- ja lahjaverotukseen ollaan lisäämässä uusi 16 % porras yli 200 000 euron perinnöille ja lahjoille. Lisäksi ehkä jopa hieman yllättävä kohta hallitusohjelmassa oli päätös lähteä ajamaan Euroopan laajuista pankkiveroa. Siitä, mitä tuo käytännössä tarkoittaa, ei hallitusohjelmassa kuitenkaan juuri kerrottu.

Kuukauden kestäneen sirkuksen jälkeen uuden hallitusohjelman pääkohdat eivät tulleet yllätyksenä, mutta vapaisiin markkinoihin uskovana olen silti hieman pettynyt tulokseen. Kaikki, jotka tuntevat käsitteen täydelliset markkinat, ymmärtävät varmasti, että uudessa hallitusohjelmassa markkinoista tehtiin ainoastaan epätäydellisemmät. Markkinoista ollaan tekemässä siis ainoastaan tehottomammat, mikä lopulta hidastaa talouskasvua.

Muutamassa asiassa uusi hallitus on kuitenkin menossa oikeaan suuntaan myös täydellisten markkinoiden näkökulmasta. Ensinnäkin hallitusohjelman mukaan asuntolainan verovähennysoikeutta aletaan vaiheittan purkamaan. Tämä on ollut yksi asuntomarkkinoiden epätäydellisyys, joka on ainoastaan aiheuttanut asuntojen hintoihin keinotekoista nousupainetta. Jos asuntomarkkinat toimisivat tehokkaasti ja reaaliajassa kuten osakemarkkinat, pelkkä tieto verovähennysoikeuden purkamisesta olisi pudottanut asuntojen hintoja jo tänään.

Toisekseen Suomen hallitus näytti itse hyvää esimerkkiä koskemalla kaikista pyhimpään, eli palkkoihin. Kaikkien ministerien palkkoja leikataan 5 prosentilla, mikä lienee ennenkuulumatonta, sillä saavutettu palkkataso on monelle pyhä asia. Ihmiset tuntuvat elävän illuusiossa, että palkoilla on vain yksi suunta ja kun tietty palkkataso on saavutettu, saavutettuun tasoon on oikeus tästä ikuisuuteen. Näin ei kuitenkaan saisi olla, vaan palkan tulisi perustua puhtaasti tuottavuuteen.

Kommentit