Taas yksi musta maanantai

Tämän kertainen musta maanantai ei oikeastaan enää edes tuntunut miltään, koska viime viikkoina ne ovat olleet enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Tällä hetkellä kriisipesäke on tosin siirtynyt tänne Eurooppaan, jossa koko eurojärjestelmä tuntuu olevan kriisissä. Kriisin ennennäkemättömästä vakavuudesta kertoo paljon jo se, että osa Euroopan valtioista on muuttanut talletussuojansa äärettömäksi. Se siitä yhtenäisestä ja tasavertaisesta talouspolitiikasta.

Ongelman ydin on luottamuspula, jota vauhditti entisestään puolen tusinan pankin viime viikkoinen konkurssi tai kansallistaminen. Kukaan ei enää uskalla myöntää pankeille talouden polttoainetta, eli lyhytaikaista lainaa. Vakavaraisiakin pankkeja uhkaa siis kassakriisi, joka voi pahimmillaan johtaa pankin kaatumiseen. Nyt Euroopassa pelätään jo tavallisten ihmisten reaktioita. Jos laajamittainen bank run toteutuu, eli ihmiset haluavat kaikki säästönsä ulos, ei lopputulos ole kaunista katsottavaa. Juuri tämä pyritään estämään talletussuojaa korottamalla.

Vaikka 90-luvun laman antamat opit ovat juurtuneet syvälle suomalaisiin pankkeihin, ei Suomikaan ole tässä globaalissa järjestelmässä turvassa. Jos suuria eurooppalaisia pankkeja päästetään jossain vaiheessa konkurssiin (tähän astihan niitä on vielä pelastettu veronmaksajien kustannuksella), on vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen suomalainen pankki kaatuu. Suomalainen on tosin tässä tilanteessa hämärä käsite. Esimerkiksi Nordea on ennemminkin pohjoismainen ja Sampo-pankki tanskalainen.

Uskomattominta tässä on kuitenkin suomalaisten poliitikkojen reaktio. Kun muualla Euroopassa paniikkia yritetään lievittää ennennäkemättömillä keinoilla, Suomessa todetaan, että ”25 000 euron talletussuoja on täysin riittävä”. Jos itselläni olisi käteistä yksittäisessä suomalaisessa pankissa yli tuon määrän, en tällä hetkellä varmastikaan nukkuisi yötäni rauhassa. Tosin eipä tästä voi pelkästään suomalaisia poliitikkoja syyttää. EMU:n tavoitteena oli luoda Euroopan laajuinen yhtenäinen rahapolitiikka, mutta nyt osa valtioista on lähtenyt sooloilemaan. Ennen kaikkea tämä vääristää kilpailua. Miksi säilyttää talletussuojan ylittävää rahasummaa suomalaisessa pankissa, jos on edes 0,01 % todennäköisyys, että se menee konkurssiin, kun samaan aikaan esimerkiksi saksalaiselta pankilta saa äärettömän talletussuojan Saksan valtion takaamana?

Pörsseissä huomio kiinnittyy näinä päivinä lähinnä laskuun, mutta itse olen pannut merkille erään mielenkiintoisen seikan: moni yritys ostaa nyt omia osakkeitaan. Tänään omia osakkeitaan ovat ostaneet ainakin Amanda Capital, Atria, SRV ja Solteq. Tässä on edes pieni positiivinen signaali. Itselläni vapautuu tässä kuussa sijoitettavaa arviolta 3000 euroa ja ainakin tällä hetkellä ajattelin seurata edellä mainittujen yritysten esimerkkiä ja siirtää varallisuutta osakkeisiin.

Markkinoilla vallitsee tällä hetkellä massiivinen epävarmuus ja luottamuspula. Lyhyen sijoitusurani aikana olen kuitenkin omaksunut oppikirjoista, että tällaisessa tilanteessa voi avautua mahtavia sijoitusmahdollisuuksia. Uskon, että ainakin osa tämän hetkisestä pörssilaskusta selittyy eri syistä johtuvilla pakkomyynneillä. Kriisipankit joutuvat realisoimaan sijoituksiaan, islantilaiset eläkerahastot tyhjentävät osakesalkkujaan ja aivan tavalliset rahastot joutuvat tekemään pakkomyyntejä, kun kansa lunastaa rahasto-osuuksiaan. Tällaisessa tilanteessa myyjää ei siis kiinnosta, vaikka osake menee kaupaksi pilkkahintaan. Pankkiosakkeet kierrän edelleen kaukaa, mutta moni muu osake houkuttelisi ottamaan jo sijoituslainaa. Ehkäpä onnekseni en sitä kuitenkaan järkevällä korolla saa.

Esimerkiksi vuodessa lähes 70 % romahtanut Rautaruukki on mielestäni suorastaan ilmainen. P/E-luku on noin 4, eli jos tulos säilyy samana, yritys tuottaa sijoittajalleen osakkeen hinnan verran rahaa jo neljässä vuodessa. Kaiken lisäksi Rautaruukki antoi viime viikolla positiivisen tulosvaroituksen, eli yrityksen tuloksen odotetaan itse asiassa paranevan tänä vuonna. Yritys on myös käytännössä velaton. Nykyhinnalla Rautaruukki kestäisi merkittävän tulosheikennyksenkin, jota ei tosin ainakaan ihan heti ole edes tapahtumassa. Siinä on yksi uusi osake, joka saattaa lähiaikoina päätyä portfoliooni.

Pankkikriisi on nyt kuumimmillaan. Ennen pitkää se on kuitenkin ohi. Tässä vaiheessa poliittisilla ratkaisuilla on tosin merkittävä rooli ja täytyy toivoa, että poliitikot ovat ajan tasalla. Jos hyvin käy, selviämme lyhyehköllä taantumalla. Tosin kieltämättä nyt on vaarana, että tästä voi seurata vielä jotain paljon pahempaa, jolloin riskinäkökulmasta ei mielestäni ole enää väliä, onko varallisuus osakkeissa vai pankkitalletuksessa.

Kun viime kesänä aloitin tämän blogin, kuvittelin kirjoittavani tänä syksynä hyvin erilaisista teemoista - kaikista vähiten ehkä kaikkien aikojen pahimmasta globaalista pankkikriisistä. Vaikka moni saattaa kuvitella, että tämä blogi olisi tämän kriisin seurauksena tullut tiensä päähän, niin valitettavasti aion tuottaa pettymyksen. Aikomukseni ei ole lopettaa, vaikka joutuisin aloittamaan kokonaan alusta.

Kommentit