Suomi hyvinvoinnin jälkeen

Finlandia-talo keräsi eilen 1 700 kasvuyrittämisestä innostunutta henkilöä katsomaan Suomi hyvinvoinnin jälkeen -paneelikeskustelua, jota tähdittivät kolme Suomen suurinta talousvaikuttajaa, eli Jorma Ollila, Risto Siilasmaa ja Björn Wahlroos. Lisäksi lavalla oli Petteri Koponen, Ville Miettinen ja Tina Aspiala, jotka ovat itse aktiivisia kasvuyrittäjiä. Kasvuyrittäjäksi tähtäävänä istuin myös itse yleisössä.

Tapahtumassa vallitsi erittäin innostunut tunnelma ja uskon, että tämä tapahtuma saatetaan tulevaisuudessa muistaa merkittävänä virstanpylväänä Suomen yrityskulttuurissa. Suomessa ei ole luultavasti koskaan aikaisemmin kokoontunut yhteen paikkaan näin monta kasvuyrittäjäaktiivia yhdessä suomen kovimpien talousvaikuttajien kanssa keskustelemaan siitä, miten Suomi uudistetaan.

Suomen talouden uudistaminen on suuri kysymys, sillä Suomeen tarvitaan noin 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, jotta valtion velkaantuminen saadaan pysäytettyä. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin, joten Suomi tarvitsee nimenomaan niitä - ja paljon.

Panelistit tiedostivat hyvin sen, että Suomessa on pitkään ollut asenneongelma kasvuyrittäjiä kohtaan. F-Securen perustajaa Risto Siilasmaata lainaten ”Suomessa yrittäjä on henkilö, joka ei saanut muita töitä ja päätyi lopulta perustamaan autokorjaamon”. Tämä asenne on ollut yksi merkittävimmistä ongelmista. Kun yhteiskunnassa vallitsee tällainen ilmapiiri, fiksuimmat ihmiset pyrkivät luonnostaan isojen korporaatioiden palkkalistoille.

Erityisesti Wahlroos puhui tuttuun tyyliinsä verotuksesta ja hänen pääviestinsä olikin, että verotuksen alentaminen on ainoa konkreettinen asia, jonka valtio voi tehdä tukeakseen kasvuyritysten syntymistä. Wahlroos kritisoi myös suomalaisia tyytymisestä liian vähään. Täällä pelätään menestymistä ja se nähdä jopa paheksuttavana asiana. En voisi olla asiasta enempää samaa mieltä.

Ollila taas kommentoi, että kasvuyrityksen syntyminen ei ole pelkästään rahasta kiinni: ”Parhaat ideat syntyvät usein silloin, kun pankkitili on tyhjä ja jotain on pakko keksiä. Moni start-up on pilattu sillä, että sillä on ollut liikaa rahaa… kuten on moni isokin yhtiö.” Kommentti sisälsi selkeästi pientä itseironiaa, sillä Ollila on rahoittanut start-up-yritys Fruugoa, jonka tulokset ovat jääneet vaisuiksi Nokian viime vuosista puhumattakaan.

Keskustelussa nousi suurien linjojen lisäksi myös esiin hyviä konkreettisia asioita siitä, kuinka aloittavia yrityksiä voidaan tukea. Esimerkiksi ensimmäisten työntekijöiden palkkaus on uudelle yritykselle äärimmäisen riskialtis prosessi. Mikäli yritys epäonnistuu henkilövalinnassaan, tehtävään huonosti soveltuvasta henkilöstä ei Suomessa pääse helposti ja halvalla eroon. Aloitteleville yrityksille olisikin paikallaan joustavammat säädökset esimerkiksi työntekijöiden palkkaamiseen ja työsuhteiden purkamiseen liittyen.

Päällimmäisenä asiana tapahtumasta jäi elämään positiivinen tunne siitä, että Suomessa on nyt todella asennemuutos käynnissä. Finlandia-talossa oli 1 700 ihmistä, joiden mielestä kasvuyrittäminen on jalo asia ja sitä kautta mahdollisesti saavutettu menestys täysin ansaittua. Nämä henkilöt jalkauttavat nyt viestiä kukin omalla tavallaan ja itsekin muun muassa tämän blogin kautta, kuten olen jo vuodesta 2008 asti tehnyt. Yrittäminen ei ole enää varavaihtoehto, kun palkkatöitä ei löydy. Nyt palkkatyö on varavaihtoehto, jos oma kasvuun tähtäävä yritys ei menestykään.

Kommentit