Suomen valtio tekemässä kyseenalaista ennätystä: maailman pitkäkestoisin huutokauppa

Tämän vuoden alusta lähtien Suomessa on kaikessa hiljaisuudessaan ollut käynnissä salamyhkäinen huutokauppa, joka vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Kyseessä on siis Viestintäviraston järjestämä taajuushuutokauppa 800 MHz:n alueen toimiluvista. 800 MHz:n taajuusalueen toimiluvat ollaan huutokauppaamassa teleoperaattoreille, jotka tulevat rakentamaan taajuuksia käyttävän seuraavan sukupolven LTE-matkaviestinverkon. Muutamat lehdet ovat silloin tällöin uutisoineet lyhyesti huutokaupan pitkittymisestä, mutta aiheesta on ollut julkista keskustelua yllättävän vähän - erityisesti, kun huomioidaan, että huutokaupasta on tullut täysi fiasko, joka syö veronmaksajien rahoja ja viivästyttää verkon rakentamisen aloitusta.

Huutokauppa käynnistyi tammikuun 24. päivä, eli se on tähän mennessä kestänyt jo 216 vuorokautta. Suomi on tämän huutokaupan myötä todennäköisesti pääsemässä Guinnessin ennätysten kirjaan maailman pitkäkestoisimmalla huutokaupalla. Ainakaan pikaisella tutkimuksella yhtä pitkäkestoisia huutokauppoja ei maailmalta löydy ja vastaavat taajuushuutokaupatkin ovat kestäneet tavallisesti muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Suomessakin taidettiin odottaa pikaisempaa huutokauppaa, sillä Viestintäviraston ennen huutokauppaa julkaistussa tiedotteessa kerrotiin, että huutokauppa järjestetään tammi-helmikuussa. Tämä aikataulu ei ihan pitänyt.

Tammikuun jälkeen Viestintävirastosta ei ole herunut julkisuuteen mitään virallista tiedotetta huutokaupan tilanteesta. Huutokaupan osallistujiakaan ei ole virallisesti tiedossa, mutta käytännössä taajuuksista kilpailevat lähes varmasti ainoastaan TeliaSonera, Elisa ja DNA. Toimiluville asetetut tiukat peittovaateet nimittäin varmistavat sen, että erittäin todennäköisesti kenelläkään uudella toimijalla ei ole intressejä osallistua huutokauppaan. TeliaSoneran, Elisan ja DNA:n osalta huutokaupassa taas on kyse lähes elämästä ja kuolemasta. Kaikki kolme teleoperaattoria tarvitsevat kipeästi kyseisen taajuusalueen toimilupia, koska muuten ne jäävät palvelun tasossa ja laadussa pahasti kilpailijoita jälkeen. 800 MHz:n taajuudelle nimittäin voidaan rakentaa kauemmas kantava ja nopeampi verkko kuin tällä hetkellä teleoperaattoreiden käytössä oleville taajuuksille.

Valtio on asettanut taajuuksien lähtöhinnan yhteensä 100 miljoonaan euroon ja sääntöjen mukaan taajuusalueet voidaan jakaa 2-6 huutokaupan voittajalle. Osittain huutokaupan venyminen voi selittyä sillä, että taajuuksien huutajia on kolme ja kukaan osallistujista ei halua jäädä ainoaksi pelaajaksi, joka taajuuksia ei saa. Taajuushuutokaupan venähtäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hinnat olisivat nousemassa pilviin, sillä huutokaupan säännöissä on mitä ilmeisimmin mekanismi, joka palauttaa yksittäisen huutokaupattavan taajuusblokin hinnan takaisin lähtötasolle, jos kukaan ei ole antanut siitä tarjousta kyseisellä kierroksella. Tämä nollausmekanismi onkin mitä ilmeisimmin koko fiaskon taustalla, vaikka tästäkään julkisuudessa ei ole puhuttu.

Käytännössä huutokaupasta on mitä ilmeisimmin tullut ikiliikkuja, joka ei ehkä tätä menoa pysähdy koskaan. Huutokaupan osallistujat eivät sääntöjen mukaan saa tehdä minkäänlaista yhteistyötä, joten yhteiseen neuvottelupöytään yrityksiä ei saa, vaikka 216 vuorokauden jälkeen intressejä kaikilla varmasti olisi. Viestintäviraston tehtävänä taas on noudattaa asetettuja säädöksiä ja lakia huutokaupasta, eli silläkään ei ole mahdollisuutta muuttaa sääntöjä kesken huutokaupan. Eduskunnan taas on vaikea enää tässä vaiheessa puuttua tilanteeseen, koska virallista syytä huutokaupan pitkittymiselle ei ole tiedossa. Sääntöjä ja lakeja on vaikea mennä muuttamaan spekulaation perusteella. 

Entäpä miksi itse kommentoin koko tätä sotkua. Ensinnäkin olen varsin yllättynyt, ettei yksikään suuri media ole tehnyt aiheesta vielä perusteellisempaa selvitystä, koska huutokaupassa on todella jo kyse fiaskosta. Toisekseen tässä on mielestäni jälleen "hyvä" esimerkki siitä, miten julkissektori on onnistunut tekemään asioita tehottomasti ja julkisia varoja tuhlaten. Huutokauppa sitoo valtionhallinnon puolelta paljon resursseja, minkä lisäksi turhia kustannuksia syntyy huutokauppaan osallistuville teleoperaattoreille. Omalta kannaltani suurempi harmi on kuitenkin se, että seuraavan sukupolven matkaviestinverkon rakennus viivästyy päivä päivältä, kun huutokauppaa vain jatkuu. Mielenkiinnolla odotan, päättyykö huutokauppa todella joskus vai onko poliittisilla päättäjillä pokkaa puhaltaa peli poikki ja aloittaa kaikki alusta järkevämmillä säännöillä.

Kommentit