Suojaa ruotsalaisista velkakirjoista

Euroopan velkakriisin aikana olen itse hakenut turvaa sekä Yhdysvaltojen että Ruotsin markkinoilta, kuten kerroin jo viime kuussa. Yksi merkittävimpiä siirtojani oli sijoittaa lähes 20 % salkustani kruunumääräisiin ruotsalaisiin velkakirjoihin. Tällä kertaa otankin tarkempaan käsittelyyn juuri Ruotsin korkomarkkinat ja sen, mitä kautta itse päädyin sijoittamaan sinne.

Ruotsin kruunu on jo valuuttana ollut varsin hyvä turvasatama Euroopan velkakriisin aikana. Vuoden 2010 alusta lähtien kruunu on vahvistunut noin 12 % euroa vastaan. Tällä hetkellä yhdellä kruunulla saa noin 0,11 euroa tai vastaavasti yhdellä eurolla saa noin 9,10 kruunua. Odotan itse kruunun vahvistuvan ainakin niin pitkään kuin Euroopan velkakriisi ei ole ratkennut.

Ruotsin kruunun arvon kehittyminen euroissa.
Ruotsin kruunun arvon kehittyminen euroissa.

Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta ruotsalaisen velkakirjan tuotto muodostuu kahdesta osasta. Velkakirjoista saa ensinnäkin normaalin korkotuoton, joka riippuu velkakirjan liikkeellelaskijan luottoluokituksesta ja lainan kestosta. Toisekseen tuottoa voi tulla kruunun valuuttakurssin vahvistumisesta. Molempiin liittyy toki myös omat riskinsä. Velkakirjan liikkeellelaskija voi aina ajautua taloudellisiin ongelmiin ja valuuttakurssi voi myös heikentyä.

Yksistään Ruotsiin sijoittavia korkorahastoja ei ole juurikaan tarjolla suomalaisissa pankeissa, joten Ruotsin kruunumääräisille korkomarkkinoille mukaan haluava joutuu etsimään ratkaisua hieman kauempaa. Tukholman pörssiä kauemmaksi ei kuitenkaan tarvitse lähteä, sillä sieltä voi suomalaistenkin arvopaperivälittäjien kautta ostaa helposti kruunumääräisiä sijoituskohteita, joiden joukossa on myös ruotsalaisia korkorahastoja. Päädyin itse lopulta ostamaan XACT Obligation -arvopaperia, joka on XACT-rahastoyhtiön pörssilistattu ETF-rahasto. Kyseisillä rahasto-osuuksilla käydään siis kauppaa Tukholman pörssissä samaan tapaan kuin osakkeilla.

XACT-rahastoyhtiöllä on itse asiassa kaksikin pörssissä listattua korkorahastoa: XACT Obligation ja XACT Repo. XACT Obligation on indeksirahasto, jonka tuotto seuraa Ruotsin valtion ja kuntien velkapapereista muodostuvaa sijoituskoria. Rahaston hallinnointipalkkio on 0,19 % vuodessa. XACT Repo taas on rahasto, jonka tuotto seuraa Ruotsin keskuspankin ohjauskorkoa, joka on tällä hetkellä 2,0 %. XACT Repo -rahaston hallinnointipalkkio on 0,14 % vuodessa.

Näistä rahastoista XACT Repo -rahastoon liittyy huomattavasti pienempi riski, koska se on käytännössä lyhyen koron sijoitus. Sen tuotto kehittyy lähes samalla tavalla kuin pankkitalletuksen tuotto. XACT Obligation -rahaston tuotto taas vaihtelee hieman voimakkaammin, koska sen sijoituskori koostuu keskipitkän ja pitkän aikavälin velkakirjoista. Toisaalta XACT Obligation -rahaston tuotto-odotus on täten myös hieman korkeampi ja sen vuoksi päädyinkin itse lopulta siihen. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty XACT Obligation ja XACT Repo -rahasto-osuuksien kehittyminen Ruotsin kruunuissa mitattuna.

XACT Obligation ja XACT Repo ETF-rahastojen kurssikehitys kruunuissa mitattuna.

Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta kiinnostavinta on kuitenkin rahastojen kehittyminen euroissa mitattuna. Valuuttakurssivaihtelut luonnollisesti lisäävät sijoitusten volatiliteettiä, kuten alla olevasta kuvaajasta voi havaita. Myös XACT Repo -rahaston euromääräinen arvo heittelee paljon, vaikka kruunuissa mitattuna sen kehitys on todella tasaista.

XACT Obligation ja XACT Repo ETF-rahastojen kurssikehitys euroissa mitattuna.

Molemmat rahastot ovat hyviä vaihtoehtoja sijoittajalle, joka haluaa hakea turvaa Euroopan velkakriisiltä. Toki myös näihin kohteisiin liittyy omat riskinsä, joista on syytä olla tietoinen ennen kuin lähtee tekemään sijoitusta. Valuuttakurssiriskin lisäksi kruunumääräisiin korkosijoituksiin liittyy aina korkoriski, joka on kohtalainen etenkin XACT Obligation -rahaston kohdalla. Kun pitkät korot nousevat, XACT Obligation -rahaston arvo laskee ja toisin päin. Lisäksi kyseisiin rahastoihin liittyy myös liikkeellelaskijariski, koska kyse on niin sanotuista synteettisistä ETF-rahastoista: synteettiset rahastot jäljittelevät kohdeindeksinsä tuottoa käymällä kauppaa myös johdannaisilla.

Kukaan ei tiedä mihin Euroopan velkakriisi lopulta johtaa ja Ruotsi on tällä hetkellä yksi niistä harvoista Euroopan maista, jotka ovat kohtalaisen immuuneja kriisille. Sen vuoksi oma strategiani onkin pitää osaa sijoitusvarallisuudestani ruotsalaisissa velkakirjoissa niin pitkään kuin Euroopan velkakriisi on päällä. Kuten viime aikaiset tapahtumat osoittavat, kyse voi olla pahimmillaan vuosista.

Kommentit