Standard & Poor's huolestui Pohjoismaiden velkaantumisesta

Luottoluokittaja Standard & Poor’s julkaisi eilen raportin, jossa ilmaistiin huoli Pohjoismaiden velkaantumisesta. Pohjoismaiden talous on viime vuosina kehittynyt suhteellisen vakaasti, mutta myös velkaantuminen on kasvanut tässä yhteydessä voimakkaasti. Ongelmiahan ei synny niin pitkään kuin taloustilanne jatkuu ennallaan. Suuri kysymysmerkki kuitenkin on, että mitä tapahtuu, kun taloustilanne muuttuu seuraavan kerran.

Suomessa ja muuallakaan Pohjoismaissa velkaantuminen ei ole ollut mikään muutaman vuoden ilmiö, vaan pitkäkestoinen rakenteellinen muutos, joka on johtunut asuntolaina-aikojen huomattavasta kasvusta ja pitkään jatkuneesta matalasta korkotasosta. Myös S&P sanoo raportissaan huolenaiheeksi erityisesti Pohjoismaiden rakenteellisen muutoksen. Suuret asuntolainat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa useilla kotitalouksilla on suhteettoman suuria lainoja tulotasoihinsa nähden.

Suomen tilanne ei ole onneksi pahimmasta päästä. Täällä velkaantuminen ei ole ollut ihan yhtä rajua kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joista Tanskassa velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on EU:n suurimpia. Suomessakin tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti.

Vuonna 2001 keskimääräisellä suomalaisella kotitaloudella oli Tilastokeskuksen mukaan velkaa noin 16 600 euroa. Viime vuoden lopulla tämä luku oli kasvanut 39 000 euroon. Reaalisestikin kotitalouden keskimääräinen velka on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Keskiarvoistettuna 39 000 euroa ei näytä järkyttävän isolta, mutta täytyy huomioida myös se, että velka on keskittynyt vain tietylle osalle kotitalouksista. Erityisesti nuorien asuntovelkaisten kohdalla velat pyörivät helposti jopa sadoissa tuhansissa euroissa.

Keskimääräinen velka per kotitalous vuosina 2001-2010. (Lähde: Tilastokeskus)
Keskimääräinen velka per kotitalous vuosina 2001-2010. (Lähde: Tilastokeskus)

Inflaation vuoksi on luonnollista, että rahassa mitattuna kotitalouksien keskimääräinen velka kasvaa vuosittain. Varmaa kuitenkin on se, ettei velkaantumisasteen nousu voi jatkua loputtomiin. Velkaantumisasteella tarkoitetaan velan suhdetta tuloihin, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kaksinkertaistunut.

Niin pitkään kuin yleinen työllisyystilanne pysyy Pohjoismaissa kohtalaisella tasolla ja korot eivät nouse taivaisiin, nykyinen keskimääräinen velkaantumistaso ei Suomessa vielä johda ongelmiin. Tilannetta on kuitenkin syytä seurata tarkasti, sillä etenkin nyt korkojen noustessa, tilanteet voivat kehittyä nopeasti. Korkotason nousu tarkoittaa käytännössä sitä, että velkaantuneille kotitalouksille jää vähemmän rahaa käteen, mikä heijastuu suoraan myös yksityiseen kulutukseen. Kuten tiedämme, yksityinen kulutus on se, mikä lopulta pitää talouden käynnissä. Kun yksityinen kulutus taantuu, syntyy helposti itseään ruokkiva taantuma. Sitä kukaan ei toivo, mutta siihen liiallinen velkaantuminen lopulta johtaa.

Kommentit