Sijoitusvinkki: Jano ei lopu koskaan

Yksi Warren Buffetin kultaisista neuvoista on sijoittaa ainoastaan yrityksiin, joiden toimialan ja toimintaperiaatteen ymmärtää täysin. Jos jokin, niin panimo- ja virvoitusjuoma-ala on toimiala, jonka perusperiaatteet eivät liene kenellekään suomalaiselle epäselvät. Esimerkiksi olutta on juotu maapallolla jo ainakin 6000 vuoden ajan, joten kysyntää luultavasti riittää myös tulevaisuudessa niin pitkään, kuin tällä pallolla elää ihmisen kaltaisia olentoja.

Vuonna 2008 Suomessa myytiin panimo- ja virvoitusjuomatuotteita noin 800 miljoonalla eurolla. Suomen markkinoita dominoi käytännössä kolme yritystä: Sinebrychoff, Hartwall ja Olvi. Sinebrychoffin osuus markkinoista on noin 46 %, Hartwallin 38 % ja Olvin 13 %. Muille toimijoille jää siis vaivaiset 3 %.

Panimoiden osuus Suomen juomamarkkinoista. Luvut ovat arvioita, jotka perustuvat Sinebrychoffin, Hartwallin ja Olvin julkaisemiin myyntitietoihin.
Panimoiden osuus Suomen juomamarkkinoista. Luvut ovat arvioita, jotka perustuvat Sinebrychoffin, Hartwallin ja Olvin julkaisemiin myyntitietoihin.

Jos et ole tutustunut yrityksiin tarkemmin, saatat nyt ihmetellä, missä on esimerkiksi Coca-Cola, Pepsi ja lukuisat ulkomaiset olutpanimot, joiden tuotteita löytyy nykyään hyvin jo lähi-Alepan hyllyltä. Vastaus on yksinkertainen: lähes poikkeuksetta joko Sinebrychoff tai Hartwall tuo maahan tai pullottaa Suomessa kyseisiä globaaleja brändejä. Sinebrychoffilta löytyy esimerkiksi Coca-Cola, Fanta ja Carlsberg. Hartwallilta taas Pepsi, Foster’s ja Heineken. Jotta asia saataisiin vielä monimutkaisemmaksi, Hartwall on nykyään hollantilaislähtöisen Heinekenin tytäryhtiö ja Sinebrychoff taas tanskalaisen Carlsbergin. Ainoastaan Olvi on säilynyt koskemattomana, vaikkakin se on tätä nykyä itse hankkinut jalansijaa ostamalla Baltiassa toimivia panimoita.

Suomessa toimivien panimoiden brändit.
Suomessa toimivien panimoiden brändit.

Nämä kolme emoyhtiötä, eli Heineken, Carlsberg ja Olvi, ovat hyvin erilaisia. Heinekenilla on yli 170 kansainvälistä brändia, sen liikevaihto oli viime vuonna 14,3 miljardia euroa ja se on siten maailman kolmanneksi suurin panimo. Carlsbergilla on noin 45 brändiä, sen liikevaihto oli viime vuonna noin 8 miljardia euroa. Olvin brändit taas voi laskea lähes yhden käden sormilla ja sen liikevaihto oli viime vuonna 222 miljoonaa euroa. Kaikki kolme yhtiötä ovat kuitenkin meidän jokaisen ostettavissa. Olvi on listattu Helsingissä, Carlsberg Kööpenhaminssa ja Heineken Euronext-pörssissä Pariisissa.

En ajatellut kirjoittaa syväluotaavaa analyysiä kaikista kolmesta yhtiöstä (koska siinä menisi ensinnäkin ikä ja terveys). En edes tiedä, olisinko prosessin jälkeen yhtään viisaampi. Kaikilla kolmella yhtiöllä on esimerkiksi Suomessa muutama vahva olutbrändi, vahva siideribrändi, vahva energiajuomabrändi ja muutamia vahvoja alkoholittomia virvoitusjuomabrändejä. Sama lienee totta myös kaikissa muissa maissa, joissa yritkset toimivat. Panimo- ja virvoitusjuoma-alalla brändi lopulta ratkaisee, mutta on mahdotonta sanoa, mitkä nykyisistä brändeistä ovat tulevaisuudessa voittajia tai mikä yrityksistä onnistuu luomaan täysin uuden menestysbrändin. Carlsbergin ja Heinekenin kohdalla voi jopa miettiä, onko lopulta väliä, kumpaa yritystä omistaa. Näiden yhtiöiden kohdalla brändiin liittyvä riski on jakautunut jo niin monelle brändille, että mitä luultavimmin yritykset tulevat pitkällä tarkastelujaksolla menestymään kutakuinkin samalla tavalla kuin koko toimiala keskimäärin.

Olvi on tässä poikkeus. Sillä on vain muutama brändi ja se on keskittynyt pienelle markkina-alueelle. Viime vuosina tämä on ollut Olville vahvuus, sillä se on Suomen suurista panimoista ainoana voinut markkinoida itseään puhtaasti suomalaisena. Tosin, kuten jo aiemmin mainitsin, on vaikea sanoa, mikä brändi kuluttajiin puree tulevaisuudessa parhaiten.Tarkastellaan siis seuraavaksi numeroita, koska nehän aina lopulta ratkaisevat.

Panimoiden taloudelliset luvut. (Lähde: Yhtiöiden julkiset vuosikertomukset)
Panimoiden taloudelliset luvut. (Lähde: Yhtiöiden julkiset vuosikertomukset)

Heinekenin liikevaihto on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana 33 %, mutta kannattavuus on kadonnut mystisesti matkan varrella. Tämän hetkinen markkinahinta on kuitenkin globaalille panimojätille ihan kohtuullinen sekä osinkotuottoa että P/E-lukua tarkasteltaessa. Osinkotuotto tosin on melko pieni, mikä taas on tyypillistä kaikilla defensiivisillä aloilla.

Carlsbergin liikevaihto on kasvanut neljän vuoden aikana peräti 58 % ja myös kannattavuus on parantunut. Nettotulosta Carlsberg tahkosi vuonna 2008 jo kilpailijaansa Heinekenia enemmän, vaikka liikevaihdossa mitattuna olikin jäljessä. Näillä tiedoilla Carlsberg olisi ehdottomasti minun valintani. Mutta katsotaanpa hintaa: Carlsberg on järkyttävän kallis. P/E-luku ja osinkotuotto ovat kuin kasvuyhtiöllä, mutta eihän maailman neljänneksi suurin panimo voi enää mikään kasvuyhtiö olla. Hinnasta pitäisi saada ainakin puolet pois ennen kuin edes harkitsisin Carlsbergia, vaikkakin yhtiö näyttää muuten olevan kaikin puolin erinomaisessa vedossa.

Entäpä kotimainen Olvimme? Liikevaihto on kasvanut hyvää vauhtia ja myös kannattavuus on säilynyt matkan varrella. Lisäksi osakkeen hinta on kaikilla mittareilla tällä hetkellä täysin järkevä. Tosin huomionarvoista on, että Olvin kurssi on tullut alas huipustaan jo lähes 50 %.

Näistä kolmesta yrityksestä päätyisin itse siis lopulta Olviin ja itse asiassa olen katsonut Olvia sillä silmällä jo parin vuoden ajan. Ostopäätöstä en vielä ole tehnyt, mutta Olvi on ehdottomasti potentiaalisten hankittavien listalla.

Olvissa houkuttelee ensinnäkin sen pienuus. Markkina-arvoltaan 161 miljoonan euron yritys on todella pieni. Ja kuten yleisesti tiedetään, pienemmän on helpompi kasvaa kuin suuremman. Jos joku näistä kolmesta yrityksestä kaksinkertaistaa myyntinsä viidessä vuodessa, todennäköisimmin se on Olvi. Myös Olvin omistusrakenteessa on kiinnostavia piirteitä. Yrityksen kymmenenneksi suurin omistaja on Ruotsin rikkain mies Ingvar Kamprad. Jos tämä naurettavan pihinäkin tunnettu mies uskoo Olviin, on helppo uskoa itsekin.

Carlsberg ja Heineken ovat maailman kolmanneksi ja neljänneksi suurimpia panimoita, mutta mikä on maailman suurin panimo? Se on suomalaisille varsin tuntematon Anheuser-Busch InBev, jonka tunnetuin brändi on luultavasti Budweiser. Tämä on huomionarvoista etenkin siksi, että kyseisen yrityksen toiminta Suomessa on erittäin pienimuotoista ja perustuu lähinnä vähäiseen maahantuontiin. Tuskinpa kyse on kuitenkaan siitä, etteikö AB InBev tahtoisi olla Suomessa. Jos AB InBev päättäisi nyt ostaa suomalaisen panimon, kuinka monta vaihtoehtoa sillä olisi? Aivan, tasan yksi. Myös tämä mahdollisuus lisää Olvin kiinnostavuutta. Toisaalta luulen, että Olvin suurin omistaja, suomalaisuutta vaaliva OLVI-säätiö, ei kovin helposti luovu 52,5 % äänimäärästään yhtiössä. Kaikki on kuitenkin aina mahdollista…


Epilogi
Olvin omistamisessa on tosin täysin uudenlaisia riskejä. Oman panimon tuotteiden käyttöhän tuntuisi silloin melkein samalta kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Kommentit