Sijoittajan strategioita katastrofista selviämiseen

Viime aikoina maailmassa on ollut poikkeuksellisen paljon negatiivisia tapahtumia, jotka ovat ja tulevat myös jatkossa vaikuttamaan markkinoihin. Alkuvuodesta lähtien muslimimaiden levottomuudet ovat nostaneet öljyn ja monien muiden raaka-aineiden hintoja nopeasti. Uusin maailmaa ravisuttanut tapahtuma on luonnollisesti Japanin katastrofi, jonka lopulliset vaikutukset ovat edelleen pimennossa. Viimeaikaisten tapahtumien valossa sijoittajan onkin hyvä ottaa omien sijoitusten riskit tarkasteluun ja pohtia, kuinka hyvin salkku kestää katastrofit.

Jokaisen sijoittajan on hyväksyttävä se tosiasia, ettei riskejä koskaan saa eliminoitua täysin. Luonnonmullistuksia, suuronnettomuuksia, levottomuuksia ja sotia voi esiintyä missä päin maailmaa tahansa, joten yksikään yritys ei ole täysin suojassa niiltä. Sen vuoksi paras lääke katastrofien vaikutusten minimointiin onkin hajautus. Kaikkia munia ei siis kannata laittaa yhteen koriin, koska tällöin onnettomuuden sattuessa koko korin sisällön saattaa menettää hetkessä.

Sijoituksia kannattaa hajauttaa kahdestakin eri näkökulmasta. Ensinnäkin sijoitukset kannattaa hajauttaa maantieteellisesti. Jos esimerkiksi valtaosa sijoituksista olisi tehty Japanissa toimiviin yrityksiin, olisi viime päivien kriisin vaikutus lähitulevaisuuden tuottoon todennäköisesti erittäin dramaattinen. Pahimmilla alueilla toimineilta japanilaisilta yrityksiltä on viime päivinä voinut kadota pohja koko liiketoiminnalta, jolloin taloudelliset vaikutukset ovat massiiviset.

Toisekseen sijoituksia kannattaa hajauttaa toimialoittain. Esimerkiksi raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttaa negatiivisesti raaka-aineita käyttäviin yrityksiin, kun taas raaka-aineiden tuottajat hyötyvät hintojen noususta. Japanin katastrofi taas tulee iskemään pahasti lähes koko vakuutustoimialalle, koska nykymaailmassa vakuutusyhtiöt ovat globaalisti verkottuneita. Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta sanoa, mihin vakuutusyhtiöihin katastrofi lopulta vaikuttaa sekä kuinka voimakas vaikutus tulee olemaan. Tällä hetkellä olen kuitenkin itse tyytyväinen, ettei omasta salkustani löydy vakuutusyhtiöitä.

Missä rahat sitten ovat parhaimmassa turvassa kriisien iskiessä? Itse korostaisin tässä etenkin perushyödykkeiden tuottajien merkitystä. Kun kriisi todella iskee, kaikista ylellisyystuotteista on helppo luopua, mutta perushyödykkeiden tuottajia tarvitaan tilanteessa kuin tilanteessa. Viimeaikaisten tapahtumien valossa etenkin lääkkeet, energia, raaka-aineet ja telekommunikaatio ovat erinomaisia turvasatamia niin pitkään kuin yrityksen toiminta ei ole keskittynyt kriisialueelle.

Helsingin pörssin yrityksistä turvasatamiksi voisi sopia esimerkiksi Fortum, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö, Orion ja TeliaSonera. Näistä yhtiöistä suosisin itse etenkin Fortumia, koska se on yksi harvoista hyötyjistä esimerkiksi energian hinnan noustessa. Fortum tuottaa noin 90 % sähköstään vesi-, ydin- tai tuulivoimalla, jolloin se on myös erittäin hyvin suojautunut raaka-aineiden, kuten kivihiilen, hinnannousua vastaan.

Omasta salkustani noin 45 prosenttia on tällä hetkellä sijoitettuna yrityksiin, joita pidän perushyödykkeiden tuottajina. Tämän ansiosta istun viime aikaisista tapahtumista huolimatta luottavaisin mielin sijoitusteni päällä. Tällä hetkellä salkkuni suurin heikkous hajautuksen näkökulmasta on Suomen suuri ylipaino, mutta sen faktan kanssa pystyn ainakin vielä tällä hetkellä elämään.

Blogimerkinnässä mainituista yrityksistä kirjoittaja omistaa Fortumin, Orionin ja TeliaSoneran osakkeita.

Kommentit