Ruoki lamaa

Paljon puhuttanut Älä ruoki lamaa -kampanja on jalkautunut viime viikkoina myös kaduille. Joka toinen kadunvarsimainos yrittääkin nyt syyllistää meitä kysymällä ”mitä Suomen kansantaloudelle kävisi, jos kaikki säästäisivät yhtä paljon kuin sinä?”. Ainakaan itseeni syyllistämisyritys ei ole kuitenkaan purrut. Suomen kansantaloushan voisi luultavasti mitä parhaiten, jos kaikki todella säästäisivät kuten minä.

Kampanjan perusidea on hyvä: pitäähän rahan kiertää, jotta kansantalous pysyy käynnissä. Se, että nykyisestä taantumasta lähdetään syyttämään säästäjiä, on kuitenkin hullunkurinen. Taantuman syyllisiä ovat lopulta henkilöt, jotka eivät säästäneet, vaan kuluttivat tulonsa ja ottivat vielä velkaa kulutuksen ylläpitämiseen.

 

Skenaario 1

Henkilö A saa vuosittain palkkaa 30 000 rahaa. Hän pitää leveästä elämästä ja kuluttaakin vuosittain 15 % enemmän kuin ansaitsee, sillä kulutusluottoa saa halvalla 6 % korolla. Palkkakin nousee 3 % joka vuosi, joten velan kertyminen ei huoleta.

10 vuoden kuluttua henkilöllä on velkaa 67 000 rahaa ja hänen vuositulonsa ovat 39 000 rahaa. Samana vuonna henkilö A käyttää kulutukseen 45 000 rahaa. Koko kansantalous on elänyt keskimäärin samalla tavalla ja tässä vaiheessa ihmisten velkaantuminen onkin jo sitä luokkaa, että paniikki iskee. Pankit laittavat rahahanat kiinni ja vaativat jo vanhojen velkojen takaisinmaksua.

Jotta A voisi maksaa velkansa takaisin seuraavan 10 vuoden aikana, täytyy hänen käyttää 20 % kaikista seuraavan 10 vuoden tuloistaan velan lyhennykseen. Kun 10. vuotena henkilö A käytti kulutukseen 45 000 rahaa, 11. vuotena hän voikin kuluttaa enää 32 250 rahaa. Henkilön kulutus tippui pakon alla lähes 30 %.

20 vuoden jälkeen henkilö A on vihdoin velaton. Hän saa tuloja 52 600 rahaa vuodessa ja voi käyttää sen taas kokonaan kuluttamiseen. 20 vuoden aikana henkilö A on kuluttanut kumulatiivisesti 765 000 rahaa.

Skenaario 2

Henkilö B saa myös vuosittain palkkaa 30 000 rahaa. Hän elää kuitenkin fiksusti ja säästää 10 % kaikista tuloistaan. Säästöt hän sijoittaa ja saa keskimäärin 8 % vuosituoton.

Henkilö B on varsin tyytyväinen elämäänsä. Seuraavat 20 vuotta työstä saatava palkka kasvaa 3 % vuodessa ja varallisuuttakin kertyy, mikä taas tarkoittaa joka vuosi kasvavia pääomatuloja. Koko kansantalous elää yhtä säästäväisesti, joten talous kasvaa vuosittain tasaisen varmasti.

20 vuoden jälkeen henkilöllä B on varallisuutta 86 000 rahaa ja hänen vuositulonsa ovat 59 000 rahaa. Näistä hän käyttää kuluttamiseen 53 000 rahaa. 20 vuoden aikana henkilö B on kuluttanut kumulatiivisesti 777 000 rahaa.

 

Molemmat skenaariot ovat tietysti täysin idealistisia tapauksia, mutta numerot kuitenkin puhuvat puolestaan. Velalla eläminen parantaa lähivuosien elintasoa, mutta kostautuu jossain vaiheessa dramaattisesti. Nyt pitkään jatkunut velalla eläminen on todellakin kostautunut ympäri maailmaa ja seurauksethan kaikki tietävät.

Säästäminen sen sijaan palkitaan ennen pitkää, eikä elintasossa tapahdu romahduksia. Huomionarvoista on myös se, että kumulatiivisesti säästäväisen henkilön kokonaiskulutus on suurempi (oletetaan, ettei inflaatiota ole). Toisin sanoen, jos kaikki olisivat eläneet säästäväisesti, mitään taantumaa ei olisi tullut. Trade off on tosin siinä, että 2000-luvun kasvu olisi ollut maltillisempaa.

Henkilöiden A ja B vuosittainen kulutus.
Henkilöiden A ja B vuosittainen kulutus.

Henkilöiden A ja B velat ja säästöt.
Henkilöiden A ja B velat ja säästöt.

En tahdo lietsoa lamaa, enkä todellakaan ole siitä iloinen. Säästämistä en kuitenkaan ajatellut vähentää, vaikka siitä kuinka syyllistettäisiin. Toivottavasti et sinäkään.

Kommentit