Oven ongelmat

Viime viikolla Nokia sai viimein virallisesti avattua paljon hypetetyn Ovi-palvelunsa. Ovessa pitäisi olla Nokian tulevaisuus. Nokian mukaan se tulee avaamaan mobiilipalveluissa täysin uudet ulottuvuudet ja muuttamaan radikaalisti tavat, joilla olemme oppineet käyttämään kännykkää. Mutta onko Ovella todellisuudessa toivoa?

Viikko sitten kirjoitin Applen saavuttamasta valta-asemasta mobiililaitteiden palveluliiketoiminnassa ja ajoitukseni osui nappiin. Vielä samana päivänä Nokia avasi Applen App Storen kanssa kilpailevan Ovi-palvelunsa. Vielä ei voida sanoa, tuleeko Ovi lopullisesti floppaamaan, kuten itse ennakoin. Ensivaikutelmat olivat joka tapauksessa ristiriitaiset, sillä palvelu jumiutui heti ensimmäisenä päivänä. Tosin tällaista nyt sattuu paremmissakin piireissä. Suurin kysymys on kuitenkin Oven tulevaisuudenpotentiaali ja erityisesti, että onko sitä edes olemassa.

Oven lanseerausta voi jo itsessään pitää pienenä pettymyksenä. Ainakaan vielä Ovi ei tuo mitään uutta mobiilipalvelujen maailmaan. Esimerkiksi Apple on tuonut tuote- ja palvelulanseerauksissaan lähes aina uusia innovaatioita. Yksi viimeisin Applen innovaatioista oli mahdollistaa lisäostokset sovelluksen sisällä. Aivan heti tuo ei kuulosta erikoiselta, mutta tällainen pienikin innovaatio voi merkitä todella paljon. Konkreettisena esimerkkinä Applen alustalle on nyt mahdollista toteuttaa esimerkiksi uutissovellus, jossa maksat pienen korvauksen aina, kun päätät katsoa viimeisimmät uutiset. Tuollaiset pieniltä kuulostavat asiat ovat todella merkittäviä, kun kyse on liiketoiminnasta. Jotta palveluinnovaatioita voi todella syntyä, täytyy perustekijöiden olla kunnossa ja juuri tähän Apple on investoinut. Nokian Ovi-palvelu vaikuttaa tällä hetkellä lähinnä kokoelmalta Java-sovelluksia, joita myin itsekin jo vuonna 2005.

Hyvää tulevaisuutta ei lupaa myöskään Nokian palveluliiketoiminnan johtajan asenne. Niklas Savanderin kommenteista paistaa läpi räikeä ylimielisyys, jolla on valitettavasti tapana kostautua ennemmin tai myöhemmin. Nokia luottaa liikaa siihen, että se voi suuruudellaan jyrätä muut. Jättiläiset ovat kaatuneet ennenkin, kuten esimerkiksi eilen kävi maailman suurimmalle autonvalmistajalle. Suuruuden varaan varmasti laskettiin sielläkin - todellisuuteen herättiin liian myöhään.

Hassua on myös se, että Savander puhuu Ovi-palvelun yhteydessä 200 miljoonan käyttäjän tavoittamisesta, kun Nokian omankin blogin mukaan Ovi pystyy teoriassa tavoittamaan 50 miljoonaa ihmistä. Olisihan 50 miljoonan käyttäjänkin tavoittaminen huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Apple tällä hetkellä tavoittaa. Palataanpa kuitenkin takaisin viikon takaiseen blogimerkintääni, jossa esitin erään arvion Nokian ja Applen asiakaspotentiaalien eroista. Tässä se vielä uudestaan.

Sovellusmarkkinoiden koko: S60 vs. iPhone.
Sovellusmarkkinoiden koko: S60 vs. iPhone.

Tuo, jos mikään, lisää Keilaniemessä työskentelevien sydänkohtaustodennäköisyyttä. On totta, että Nokia on laitemäärissä markkinajohtaja. Todellinen mobiilisovellusten asiakaspotentiaali on Applella kuitenkin tällä hetkellä jopa neljä kertaa suurempi.

On myös paljon käytännönläheisempi tekijä, miksi Ovella on suuret vaikeudet voittaa tätä kilpailua: laitteet. Ovi-palvelu tukee tällä hetkellä noin 60 eri puhelinmallia, joista jokaisessa on vähän omia ominaisuuksia. Applen App Store tukee samaan aikaan kolmea mallia: iPhonea, iPhone 3 G:tä ja iPod Touchia. Nokian suuri puhelinmallivalikoima ei suoraan ole ongelma. Ongelma on puhelinmallien väliset erot. Jo Nokian eri näyttökokojen laskemiseen tarvitaan enemmän kuin yhden käden sormet. Omat ongelmansa aiheuttavat myös Nokian näppäimistöt: kaikki ovat eri kokoisia ja valikoimasta löytyy perinteisiä näppäimistöjä, QWERTY-näppäimistöjä ja uusimmista malleista jopa kosketusnäyttöjä. Apple on tehnyt yksinkertaisen ratkaisun. Kaikissa kolmessa mallissa on sama näyttö, eikä yhtään näppäintä. Mobiililaitteille multi-touch-näyttö on täysin riittävä.

Ajatellaanpa alustaa nyt innovatiivisen sovelluskehittäjän näkökulmasta. Valitaanko Nokia, jolta löytyy x erilaista näyttöä, y erilaista näppäimistöä ja kukapa tietää mitä antureita laitteen sisältä? Vai tyydytäänkö Appleen, jolla on yksi samankokoinen näyttö, eikä mitään rajoituksia näppäimistön suhteen? Kumpi alusta on houkuttelevampi sovelluskehittäjille, jotka viime kädessä ovat ehkä keskeisimmässä asemassa uusien innovaatioiden kehittämisessä?

Itselläni ei ole tässä mitään intressejä kritisoida Nokiaa. Tavoitteenani on vain herättää keskustelua Nokian tulevaisuudesta, sillä mielelläni näkisin Nokian tekevän tulevaisuudessa muutakin kuin taskulamppupuhelimia kehitysmaan ihmisille.

En myöskään veikkaa Applea lopulliseksi voittajaksi, vaikka sen asema on tällä hetkellä todella vahva. Oman lusikkansa soppaan on heittämässä myös Google, jonka mobiililaitteille tarkoitettu Android-alusta tulee varmasti kilpailemaan markkinoista. Ehkäpä tässä olisi paikka radikaalille yhteistyöliikkeelle? Jos Nokia rohkeasti luopuisi omasta kehityksestä jälkeenjääneestään S60-alustastaan ja rakentaisi tulevat mallit Andoid-alustan päälle, kukapa tietää, mitä siitä yhteistyöstä voisi syntyä?

Kommentit