Ostaisinko asunnon Helsingistä?

Helsingin asuntomarkkinat ovat käyttäytyneet viime vuodet poikkeuksellisella tavalla muihin Euroopan pääkaupunkeihin verrattuna. Vuonna 2008 tapahtui pieni korjausliike, mutta sen jälkeen hintojen nousu on vain kiihtynyt entisestään. Viimeisen viiden vuoden aikana yksiöiden hinnat ovat nousseet Helsingissä keskimäärin 5,6 % vuodessa. Vuokranantajalle asunnon vuosituotto on siis voinut hyvinkin olla yli 10 % tasolla, joka on melkoinen tuotto asunnosta.

Asuntojen neliöhintojen kehitys Helsingissä. (Lähde: Tilastokeskus)
Asuntojen neliöhintojen kehitys Helsingissä. (Lähde: Tilastokeskus)

Kaikkia pääkaupunkiseudulla asunnon hankintaa harkitsevia varmasti mietityttää, ovatko asuntojen hinnat kestävällä tasolla. Myös itse seuraan säännöllisesti etenkin Helsingin asuntomarkkinoita, koska jo muutaman vuoden ajan olisin halutessani voinut ostaa oman asunnon. Odotin itse asuntojen hintoihin suurempaa korjausliikettä, kun finanssikriisi iski. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Asuntomarkkinoilla, kuten kaikilla muillakin markkinoilla, pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Asuntojen hinnat nousevat niin pitkään kuin löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan yhä enemmän ja enemmän. Kun finanssikriisi iski, asuntojen kysyntä hiipui hetkellisesti, minkä seurauksena asuntojen hinnat kääntyivät laskuun. Tosin samaan aikaan myös korot romahtivat, mikä luonnollisesti aiheutti sen, että kysyntäpuolelle syntyi lopulta lisää painetta. Kun korot ovat nyt pysytellleet jo toista vuotta alhaalla, ei ole ihme, että asuntojen hinnat ovat kääntyneet rajuun nousuun.

Hintojen nousuun on siis olemassa looginen syy, mutta suurempi kysymys on, että ovatko nykyiset hinnat kestävällä pohjalla. Yksi tapa arvioida tätä on suhteuttaa asuntojen hintakehitys alueen palkkakehitykseen. Lähtökohtaisesti voisi olettaa, että keskimääräisellä palkalla saa aina kutakuinkin saman määrän neliöitä.

Tämän vuoden alussa keskimääräinen Uudellamaalla asuva henkilö tienasi bruttona noin 38 000 euroa vuodessa. Tällä bruttopalkalla yksiöneliöitä sai Helsingistä keskimäärin 8,8 ja kaksioneliöitä 10,9. Vuonna 2004 sama henkilö tienasi bruttona noin 30 500 euroa vuodessa. Tuolloin keskimääräisellä vuosipalkalla sai 10,4 yksiöneliötä ja 12,0 kaksioneliötä. Vuonna 2004 keskimääräisellä bruttopalkalla sai siis lähes 20 % enemmän neliöitä kuin tällä hetkellä!

Kuinka monta neliötä keskimääräinen Uudellamaalla asuva henkilö saa bruttovuosipalkallaan Helsingistä. (Lähde: Tilastokeskus)
Kuinka monta neliötä keskimääräinen Uudellamaalla asuva henkilö saa bruttovuosipalkallaan Helsingistä. (Lähde: Tilastokeskus)

Yllä olevasta kuvaajasta nähdään, että valtaosan ajasta palkkaan suhteutettu neliöhintakehitys on pysynyt varsin tasaisena, kuten voisi olettaakkin. Kaksioneliöitä on saanut vuosipalkalla yleensä noin 12 ja yksiöneliöitä noin 10. Suurin muutos on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana, jolloin asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti, mutta keskimääräiinen palkka on pysynyt samalla tasolla.

Kun tähän tietoon yhdistää sen, että työttömyys on kasvussa ja asuntolainojen korot voivat ainoastaan nousta, on johtopäätös aika selvä. Asuntojen hinnat Helsingissä eivät voi olla tällä hetkellä kestävällä tasolla. Tämän analyysin perusteella arvioisin hinnoissa olevan laskuvaraa vähintään 15 %. Hintatason määräävät lopulta kuitenkin kysyntä ja tarjonta, joten mikään ei estä hintojen nousun jatkumistakaan niin kauan kuin kysyntäpuolella riittää painetta. Itse en kuitenkaan tällä hetkellä ole ryntäämässä asunnon ostoon.

Kommentit