Opiskeluaika on paras aika yrittää?

Mitä yhteistä on esimerkiksi Microsoftilla, F-Securella, Dellillä, Googlella, Facebookilla ja Virgin Groupilla? Paitsi, että ne kaikki on perustettu pienellä alkupääomalla, niiden perustajat ovat olleet parikymppisiä opiskelijoita. Opiskeluaika voikin ehkä olla otollisin aika kokeilla yrittämistä.

Olen viime aikoina käynyt muutamassa yrittäjyystapahtumassa ja viesti on ollut niissä selvä. Suomessa perustetaan liian vähän kasvuyrityksiä. Etenkin akateemisen koulutuksen saaneita yrittäjiä kaivattaisiin lisää, koska heillä uskotaan olevan erinomaiset valmiudet innovatiivisten kasvuyritysten pyörittämiseen. Jostain kumman syystä työelämässä olevia akateemisia ihmisiä yrittäminen ei kuitenkaan houkuta.

Mikä tässä menee pieleen? Tunnen itsekin monia yrittäjähenkisiä opiskelijoita, jotka ajattelevat viisaasti, että hankitaan ensin se tutkintopaperi, käydään pari vuotta korporaatiomaailmassa ja harkitaan sitten sitä oman yrityksen perustamista. Miksi nämä henkilöt eivät kuitenkaan lopulta päädy perustamaan sitä haaveena ollutta kasvuyritystä?

Kun korporaatiomaailmassa on ollut pari vuotta, portaita on noustu jo muutama ja palkkakin alkaa olla ihan miellyttävä. Maksettavana luultavasti on kuitenkin iso asuntolaina ja kulujakin riittää, jos on sattunut saamaan esimerkiksi jälkikasvua (ajanpuutteesta puhumattakaan). Hyppäys tässä vaiheessa korporaation uraputkesta yrittäjäksi, jolla ei ole mitään takeita seuraavan kuukauden tuloista, kuulostaa hullulta ja sitä se onkin, ellei idea satu olemaan täysin poikkeuksellinen. Siinäkin tapauksessa elintaso luultavasti laskee pitkäksi aikaa.

Entä miten elintaso muuttuu, jos siirtyy opiskelijasta yrittäjäksi? Huonoimmassakin tapauksessa se pysyy samana, sillä opintotuella ei tunnetusti kovin leveästi eletä. Pelko elintason heikkenemisestä on ehkä yksi suurimmista asioista, joka estää ihmisiä kokeilemasta yrittäjyyttä. Opiskelijana tätä ei tarvitse pelätä.

Korkeakouluista valmistuneiden sijaan yrittäjyyttä pitäisikin ehkä markkinoida ennemmin opiskelijoille. Vaihtovuoden sijaan opiskelija voisikin kokeilla yrittäjyysvuotta. Tämä idea on tietysti täysin ristiriidassa Suomen päättäjien tavoitteiden kanssa, sillä virallisena tavoitteenahan on saada opiskelijat koulutusputken läpi mahdollisimman nopeasti Suomen bruttokansantuotetta kasvattamaan. Ainoa ongelma on, että missä sitä bruttokansantuotetta pidemmän päälle kasvatetaan, jos uusia kasvuyrityksiä ei synny?

Itse elän nyt sitä vaihetta, että opiskelujen loppusuora alkaa kohta häämöttämään. Noin 65 % opinnoista on nyt takana, eli käytännössä jäljellä on 1,5 - 2 vuotta aktiivista opiskelua. Koko opiskeluajan olen ollut ”osa-aikainen” yrittäjä. Olen myös itse elänyt aina siinä uskossa, että menen opintojen jälkeen pariksi vuodeksi korporaatiomaailmaan ja perustan ehkä sitten yrityksen, jota lähden pyörittämään täysipäiväisesti. Kun olen keskustellut yrittäjyysteemoista vanhempien uraihmisten kanssa, olen kuitenkin tajunnut, että mitä todennäköisimmin näin ei todellakaan tule käymään. Jos menen pariksi vuodeksi korporaatiomaailmaan, en sieltä kovin helposti enää lähde sooloilemaan. Paras aika kokeilla täysipäiväistä kasvuyrittäjyyttä olisikin siis juuri nyt, kun virallinen status on vielä opiskelija.

Vuoden tai parin yrittäjyysloma opiskeluista ei tässä valossa kuulostakaan yhtään huonolta vaihtoehdolta. Jos yrittäjän ura ei lähde käyntiin, ainahan voi palata koulun penkille käymään ne parit puuttuvat kurssit ja kokeilla sitten sitä korporaatiomaailmaa.

Minun pitää vielä itsekin sulatella näitä ajatuksia. Suosittelen kuitenkin pohtimaan tätä etenkin, jos olet opiskelija, joka aikoo ehkä perustaa yrityksen, kun on ensin ehkä ollut pari vuotta työelämässä. Ehkä näin ei kuitenkaan käy?

Kommentit