Onko talouskasvu ikuista?

Viimeisen vuosisadan aikana osakkeet ovat tuottaneet vuodesta toiseen keskimäärin 10 %. Tämän ansiosta osakkeisiin sijoittaneiden varallisuus on kasvanut tuona aikana eksponentiaalisesti, eli korkoa korolle. Aika ajoin asiantuntijat pohtivat, voiko tämä jatkua myös tulevaisuudessa. Jotta korkoa korolle -periaate toimisi myös jatkossa, täytyisi myös talouskasvun jatkua. Mutta voiko talous kasvaa ikuisesti?

Aivan aluksi haluan korostaa korkoa korolle -ilmiön valtavaa voimaa. Jos osakesalkun arvo oli esimerkiksi 50 vuotta sitten 100 rahayksikköä, se on keskimääräisellä osakemarkkinoiden vuosituotolla kasvanut tähän päivään mennessä 10 700 rahayksikköön. Tänä päivänä se tuottaa omistajalleen keskimäärin 1 070 rahayksikköä vuodessa, eli omistaja saa joka vuosi tuottoja yli kymmenen kertaa alkuperäisen sijoituksensa verran!

Näin voimakas varallisuuden kasvu ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman tuottavuuden kasvua. Tuottavuuden kasvu taas edellyttää, että teknologiat kehittyvät. Jotta tuottavuus kasvaisi myös jatkossa samaa vauhtia, täytyisi myös teknologioiden kehittyä samassa tahdissa. Tästä voikin tehdä johtopäätöksen, että talous voi kasvaa ikuisesti, jos teknologiat voivat kehittyä ikuisesti.

Tässä vaiheessa on oleellista huomata, että historiallisesti teknologinen taso on itse asiassa kasvanut samalla korkoa korolle -periaatteella kuin osakkeet. Ajatellaan että 5 000 vuotta sitten ihmiskunnan teknologista kehittyneisyyttä kuvaava indeksi olisi saanut arvon 10 ja teknologinen taso kehittyisi 3 % vuosikymmenessä. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana syntyi suuri teknologinen innovaatio nimeltään pyörä, joka helpotti suurien esineiden siirtelyä. Teknologista kehittyneisyyttä kuvaava indeksi nousi siis tuona vuosikymmenenä kiistatta arvoon 10,3. Seuraavien vuosisatojen aikana aikana ihminen kehitti pyörän ympärille uusia entistä parempia innovaatioita ja 300 vuoden kuluttua ihminen oli ehkä jo kehittänyt alkeelliset hevosvankkurit. Uusien keksintöjen ansiosta teknologiaindeksi oli kehittynyt jo arvoon 24 ja kasvoi nyt lähes yhden yksikön vuosikymmenessä, eli kolme kerta nopeammin kuin 300 vuotta aikaisemmin.

Eksponentiaalisesti kehittynyt ihmiskunnan teknologinen taso.
Eksponentiaalisesti kehittynyt ihmiskunnan teknologinen taso.

Jos ajatellaan saman kehitysvauhdin jatkuneen tähän päivään saakka, indeksi saa 2000-luvun alussa arvon 26 200 000. Vuosikymmenessä teknologia kehittyy nyt lähes 800 000 yksikköä. Yhdessä vuosikymmenessä ihmiskunta ottaa siis teknologioissa sellaisen absoluuttisen harppauksen, joka kesti vielä jokin aika sitten tuhansia vuosia. Malli kuulostaa hurjalta, mutta kuvaa hyvin teknologian todellista kehittymistä historiassa. Korkoa korolle -mallin käyttö teknologian kehittymisen kuvaajana on myös täysin perusteltua. Uudet teknologiat pohjautuvat aina jollain tasolla jo olemassa oleviin teknologioihin, eli teknologiat kehittyvät ikään kuin korkoa korolle.

Mutta voivatko teknologiat kehittyä ikuisesti? Milloin ihmisten älykkyys muodostuu kehityksen pullonkaulaksi? Tähän uskallan itse ennustaa, ettei ihmisen älykkyys muodostu koskaan pullonkaulaksi. Jos ihmisen älykkyys olisi rajoittava tekijä, se olisi jo muodostunut pullonkaulaksi.

Ajatellaanpa esimerkiksi Internetiä. Se on syntynyt miljoonien kehitysvaiheiden ja teknologioiden kautta ja jokainen teknologia on jollain tavalla pohjautunut edelliseen teknologiaan. Internetiä ei olisi syntynyt, jos aiemmin ei olisi esimerkiksi keksitty lennätintä, puhelinverkkoa tai mikroprosessoria. Kokonaisuudessaan Internet on syntynyt miljoonien keksintöjen summana ja se on niin monimutkainen järjestelmä, ettei kukaan yksittäinen ihminen voi ymmärtää sen teknologiaa täysin. Toki Internet on helppo ymmärtää yleisellä tasolla: sehän on tietokoneiden verkosto. Kun kuitenkin mennään syvemmälle tasolle esimerkiksi yksittäisen mikroprosessorin toimintaperiaatteeseen, maailmasta löytyy vain kourallinen ihmisiä, jotka todella ymmärtävät tämän yksittäisen teknologian läpikotaisin. Tärkeintä kuitenkin on, että vaikka me emme ymmärrä Internetin teknologiaa täysin, se ei estä meitä innovoimasta sen päälle uusia keksintöjä.

Minkään ei siis pitäisi olla ikuisen teknologisen kehittymisen esteenä. Minkään ei siis pitäisi myöskään olla ikuisen talouskasvun esteenä. Tätä aihetta on käsitellyt esimerkiksi Raymond Kurzweil, jonka artikkelista tämäkin blogiteksti sai vaikutteita. Kurzweil itse menee analyysissään ja ennusteissaan vieläkin pidemmälle. Hän ennustaa, että 2000-luvulla teknologia tulee kehittymään itse asiassa 20 000 nykyvuoden verran. Hyviä uutisia on myös niille, jotka haaveilevat ikuisestä elämästä. Kurzweil ennustaa, että ne jotka sinnittelevät tällä pallolla vielä noin puoli vuosisataa, voivat itse asiassa saada ikuisen elämän. Tällä hetkellä nimittäin myös keskimääräinen elinikä näyttää kasvavan eksponentiaalisesti.

Kurzweilin ajatukset kuulostavat science fictionilta ja sitähän ne käytännössä ovatkin. Teknologisen kehittyneisyyden voidaan kuitenkin katsoa kasvaneen eksponentiaalisesti tähän päivään saakka, eikä periaatteessa pitäisi olla mitään estettä, etteikö se voisi myös jatkua tulevaisuudessa. Maailmassa näyttäisi yleisesti olevan jonkinlainen eksponentiaalinen perusluonne. Osakemarkkinoilla tämä tarkoittaa, että maailman yhteenlaskettu osakevarallisuus on tänään murto-osa siitä, mitä se on 50 vuoden kuluttua. Olisi suuri riski jättää tämä mahdollisuus käyttämättä.

Kommentit