Ohi on!

Lama on ohi! Siis ainakin Saksassa ja Ranskassa, joiden bruttokansantuote vastoin kaikkia ennustuksia nousi huhti-kesäkuussa. Mutta kuinka tässä nyt näin kävi? Missä se kaikkien aikojen suurlama luuraa?

Vielä ei tietenkään voi huokaista helpotuksesta, sillä moni maa Suomi mukaanlukien painii edelleen laskusuhdanteessa. Merkit paremmasta ovat kuitenkin tällä hetkellä voimakkaammat kuin kukaan olisi muutama kuukausi sitten uskaltanut toivoa. Yhdysvalloista on tullut positiivisia tilastoja, yritysten osavuositulokset ovat olleet pelättyä paremmat ja pörssit ovat olleet nousu-uralla jo viiden kuukauden ajan. Viimeisimmät tuoreet uutiset Saksasta ja Ranskasta vain vahvistavat käsitystä, että käänne on nyt todella tässä.

Moni varmasti muistaa, kuinka finanssikriisin pahimpina aikoina pohdittiin, onko kyseessä V:n, U:n vai L:n muotoinen lama. Lopulta useimmat vaikuttivat olevan pessimistejä ja ennustivat L:n muotoista suurlamaa. Puhuttiin jopa 1930-luvun paluusta. Miksi siis suurlama onkin yllättäen peruttu?

Jos vertaamme nykymaailmaa 30-luvun laman tai öljykriisin aikaiseen 70-luvun maailmaan, elämme nyt hyvin erilaisessa ympäristössä. Talouden peruslait toki edelleen pätevät, mutta yksi merkittävä asia on muuttunut: informaatioteknologia. Viimeisten vuosikymmenien aikana informaatioteknologia on ottanut eteenpäin suurempia harppauksia kuin koskaan aikaisemmin. Kehittyneen informaatioteknologian ansiosta tiedonkäsittely on miljoonia kertoja tehokkaampaa kuin vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, minkä ansiosta yritykset pystyvät reagoimaan muuttuvaan ympäristöön nopeammin ja järkevämmin kuin koskaan.

Kun erilaisten tuotteiden kysyntä finanssikriisistä lähteneen monimutkaisen dominoefektin seurauksena sakkasi, informaatio siitä tuli yritysten johdoille todella nopeasti. Toimintaa pystyttiin tällöin sopeuttamaan kysyntää vastaavaksi hyvin lyhyellä varoitusajalla. Sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta useimpien yritysten kilpailukyky ja kannattavuus säilyi, mikä loi pohjaa nopealle toipumiselle, joka parhaillaan näyttää olevan käynnissä.

Kehittyneen informaatioteknologian mahdollistama tarkka ja nopea tiedonsaanti ei ole ainoastaan yritysten etu. Sen ansiosta myös valtioiden keskuspankit pystyivät tekemään liikkeensä nopeasti. Esimerkiksi Yhdusvalloissa puhuttiin ainoastaan muutamista päivistä, kun ensimmäisiin finanssikriisiä torjuviin voimakkaisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin. Toisin oli 30-luvulla ja jopa vielä Suomen 90-luvun laman aikoihin.

Informaation käsittely on nyt tehokkaampaa kuin koskaan ja tieto leviää ympäri maailmaa muutamissa sekunneissa. Eikö tässä valossa kuulosta siis aivan järkevältä, että myös talouden syklit muuttuvat nopeammin kuin aiemmin? Finanssikriisi tuli kaikille puskan takaa. Ehkäpä myös nousu lähtee käyntiin yhtä yllättäen.

Kommentit