Norvestia: Pörssin outolintu

Helsingissä listattu sijoitusyhtiö Norvestia on pörssin todellinen outolintu. Käytännössä Norvestia on verrattavissa sijoitusrahastoon, sillä kuusi henkilöä työllistävän yhtiön liikeideana on tehdä sijoituksia pääasiassa julkisesti listattuihin suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Mielenkiintoisen yhtiöstä tekee se, että yhtiön markkina-arvo on 115 miljoonaa euroa, mutta sen varallisuuden käypä velaton arvo on 139 miljoonaa euroa. Toisin sanoen ostamalla 7,50 euroa maksavan osakkeen, saat itsellesi 9,65 euroa sijoitusvarallisuutta.

Norvestian tämänhetkinen aliarvostus ei ole edes poikkeuksellinen tilanne, vaan markkinoilla yhtiö on jatkuvasti hinnoiteltu 20-30 % alle substanssiarvonsa. Mikä näin hulluun tilanteeseen on sitten syynä? Kyse on luultavasti siitä, että markkinat eivät usko Norvestian kykenevän voittamaan sijoituksissa markkinoita. Itse asiassa arvostus viittaa siihen, että markkinat olettavat Norvestian menestyvän huonommin kuin markkinat keskimäärin. Norvestian sijoittama euro ei siis ole markkinoille euron arvoinen.

Seuraavaksi voi kysyä, että miksi kukaan suuri sijoittaja ei sitten osta koko Norvestiaa ja aja yhtiötä hallitusti alas? Teoriassa tuolla toimenpiteellä saisi ”yhdessä yössä” noin 30 % tuoton sijoitukselle. Houkutteleva ajatus, mutta ei kuitenkaan aivan ilmainen toteuttaa. Yhtiön alasajo ja sijoitusten realisointi aiheuttaisi merkittäviä kuluja, eikä edes onnistuisi yhdessä yössä. Haasteena on luonnollisesti myös suuren osakemäärän hankkiminen alehintaan. Piensijoittajan on helppo ostaa osakkeita 25 % alennuksella, mutta suurempi kysynnän kasvu nostaisi myös kurssia.

Markkinat eivät siis luota Norvestiaan, eikä yhtiön liikeidea herätä muutenkaan suuria tunteita. Päätin siitä huolimatta tutustua Norvestiaan hieman syvemmin ja tarkastella, mitä 139 miljoonan euron sijoitussalkun sisältä löytyy ja kuinka hyvin se on tuottanut suhteessa sopivaan vertailuindeksiin.

Toukokuun lopussa Norvestian varallisuudesta noin 50 % oli sijoitettu osakkeisiin, 18 % hedgerahastoihin, 8 % korkorahastoihin, 6 % yrityslainoihin, 5 % rahamarkkinasijoituksiin ja 5 % osakerahastoihin. Pankkitilillä yhtiön varallisuudesta oli 8 %. Yhtiö omistaa noin 50 eri osaketta, joiden joukossa on paljon tuttuja nimiä. Fortum, Nokia, Sponda, Sampo ja UPM-Kymmene olivat viime osavuosikatsauksen aikaan Norvestian merkittävimpiä yksittäisiä sijoituskohteita. Merkittäviä sijoituskohteita ovat myös Norvestian kaksi osakkuusyritystä. Yhtiö omistaa 20 % Coron Hoitoketju Oy:stä sekä 25 % GSP Group Oy:stä, joiden arvoksi on ilmoitettu yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.

Norvestiaa analysoitaessa kaikki perinteiset mittarit kannattaa unohtaa. Esimerkiksi tilikauden tulos antaa yhtiön toiminnasta vääristyneen kuvan, sillä markkinoiden noustessa myös Norvestian tulos nousee ja markkinoiden laskiessa myös Norvestian tulos menee pakkasen puolelle. Tuloksen sijaan kannattaa seurata, miten yhtiön sijoitusten arvo kehittyy suhteessa vertailuindeksiin. Jos oletetaan, että Norvestian pörssikurssi heijastelee pitkällä aikavälillä Norvestian sijoitusten arvon kehittymistä, riittää, että analysoimme itse Norvestian kurssikehitystä.

Vertailukohteeksi päätin valita Helsingin pörssin painorajoitetun indeksin. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Norvestian ja Helsingin pörssin painorajoitetun tuottoindeksin kehitys vuoden 2005 alusta tähän päivään. Molemmissa tuottokuvaajissa on siis huomioitu myös osingot.

Norvestia osakkeen tuotto vs. OMX Helsinki Cap tuotto.
Norvestia osakkeen tuotto vs. OMX Helsinki Cap tuotto.

Helsingin painorajoitettuun indeksisalkkuun tehty sijoitus olisi tuottanut viidessä ja puolessa vuodessa 55 %, eli noin 8,3 % vuodessa. Norvestia ehkä hieman yllättäen voittaa vertailuindeksin tällä tarkasteluajanjaksolla. Norvestia on tuottanut reilussa viidessä vuodessa 66 %, eli noin 9,7 % vuodessa. Tämän perusteella Norvestia on siis itse asiassa onnistunut sittenkin sijoituksissaan paremmin kuin markkinat keskimäärin.

Itse olen päättänyt olla sijoittamatta Norvestiaan, koska haluan itse valita sijoituskohteeni. Norvestia on kuitenkin käytännössä osakeyhtiömuotoinen sijoitusrahasto, joka sijoittaa pääasiassa julkisesti listattuihin pörssiyhtiöihin. Ainoa Norvestian houkutteleva piirre on sen 20-30 % jatkuva alennustila, mutta ongelmana on, etten lähitulevaisuudessa näe mitään tekijää, joka nostaisi arvostuksen normaalille tasolle.

Norvestia voi kuitenkin toimia järkevänä korvikkeena osakerahastolle ja sitä kautta se voi sopia henkilölle, joka ei itse halua hoitaa osakesalkkuaan. Norvestian historiallinen kehitys osoittaa, että sillä on kaikki eväät saavuttaa vähintään markkinoiden keskimääräinen tuotto, ellei jopa enemmänkin.

Kommentit