Nordean lamatalkoot

Nordea pudotti maanantaina melkoisen pommin, kun se kertoi vähentävänsä työntekijöiden määrää Pohjoismaissa noin 2000 henkilöllä. Suomen osuus tästä on 500-650 henkilöä. Kyseessä on monille nordealaisille henkilökohtainen tragedia, joten ei ole yllättävää, että Nordean yt-ilmoitus herättää tunteita. Välillä kuitenkin tuntuu, että monilta puuttuu kyky katsoa asioita kokonaisuuden kannalta.

Nordeaa on syyllistetty maanantaista lähtien lamamielialan lietsojana ja esimerkiksi Nordean oma ammattiliitto kysyy, miksi Nordea ei osallistu lamatalkoisiin. Kritisoinnin kohteeksi ovat joutuneet myös ahneet osakkeenomistajat ja bonuksia havittelevat johtajat.

Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä muistuttaa, mikä on ylipäänsä osakeyhtiön tarkoitus. Laki sanoo osakeyhtiön toiminnan tarkoituksesta seuraavaa: “Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” (Osakeyhtiölain 5 §) Tarkistin asian ja Nordean yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin.

Nordeaa on myös absurdia syyttää siitä, ettei se osallistuisi lamatalkoisiin. Tehostamalla toimintaansa yhtiö nimenomaan osallistuu lamatalkoisiin ja siitä hyötyvät sekä yhtiön omistajat, asiakkaat, yhtiössä työskentelevät henkilöt että koko yhteiskunta. Nykyiset talousongelmathan ovat pitkälti seurausta tehottomuudesta. Monet Euroopan maat ovat eläneet viime vuodet yli varojensa, eli toisin sanoen valtiot ovat olleet liian tehottomia.

Kun puhutaan tehostamisesta, on hyvä ymmärtää myös mistä näkökulmasta yritykset yleensä tehostavat toimintaansa. Voidaan esimerkiksi kysyä, että kumpi seuraavista työntekijöistä on yritykselle tai valtion organisaatiolle arvokkaampi:
a) Henkilö joka tekee asiaa X puoliteholla.
b) Henkilö joka tekee asiaa Y täydellä teholla.

Tämä on tietenkin kompakysymys, koska kaikki riippuu siitä, mitä asiat X ja Y ovat. Monessa tilanteessa henkilön b työpaikka voi olla arvokkaampi, vaikka työtä tehtäisiinkin puoliteholla.Työntekijä, joka tekee arvoa tuottamatonta asiaa täydellä teholla, tuottaa vähemmän arvoa kuin työntekijä, joka tekee suurta arvoa tuottavaa asiaa puoliteholla. Kun yritys tehostaa toimintaansa, kyse on usein siitä, että arvoa tuottamattomia asioita karsitaan uusilla toimintamalleilla.

Julkisuudessa Nordean työntekijät ovat ihmetelleet, miten töitä voidaan vähentää, kun jo nyt kaikki hukkuvat töihin. Tähän ihmettelyn aiheeseen tiivistyy koko tehostamisen idea. Vastaus on luonnollisesti, että toimintaa tehostetaan toimintamallien avulla, jolloin arvoa tuottamattomia tehtäviä karsitaan ja keskitytään arvoa tuottaviin tehtäviin. Nykyisessä pankkimaailmassa tämä voi konkreettisesti tarkoittaa esimerkiksi parempia IT-järjestelmiä.

Jos Nordea ei itse tehosta toimintaansa, niin ennen pitkää joku muu tekee asiat joka tapauksessa paremmin. Tällainen tilanne voi osoittautua kohtalokkaaksi yritykselle, joka itsepintaisesti pidättäytyy vanhoissa toimintamalleissa. Osittain näin on käynyt esimerkiksi osakekaupankäyntipalveluissa, joissa kustannustehokkaat online-kaupankäyntiin keskittyneet palveluntarjoajat ovat vieneet asiakkaita perinteisiltä kivijalkapankeilta.

Nordea on tehnyt viime vuodet hyvää tulosta ja se ei ole millään tavalla pakotettu tehostamaan toimintaansa. Tehostamalla toimintaansa se kuitenkin osoittaa olevansa vastuullinen pankki niin osakkeenomistajien, asiakkaiden, työntekijöiden kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Paras lääke lamaan tulee menestyneistä ja todellista arvoa tuottavista yrityksistä, sillä vain sellaiset yritykset tarjoavat kestävällä pohjalla palveluja asiakkaille, työpaikkoja ihmisille, voittoja osakkeenomistajille ja verotuloja yhteiskunnalle. Harmi, että monia valtioiden laitoksia ei johdeta samalla tavalla.

Kommentit