Miten sijoittaa kehittyviin talouksiin?

Piensijoittajankin kannattaa pitää kehittyvät taloudet mielessä, sillä niiden merkitys maailmantaloudessa kasvaa jatkuvasti. Tämän trendin odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, sillä kehittyvissä maissa ikärakenne on vanhaan maailmaan verrattuna nuori ja talouskasvua tukeva infrastruktuuri paranee jatkuvasti. Kehittyviin maihin sijoittaminen herättää kuitenkin myös paljon käytännön kysymyksiä, sillä sijoittaminen esimerkiksi Kiinan, Brasilian, Venäjän tai Indonesian osakemarkkinoille ei ole piensijoittajalle ihan yhtä suoraviivaista kuin länsimaisiin pörsseihin sijoittaminen.

Kehittyviin talouksiin liittyy toki huomattavia riskejä, jotka tulee huomioida ennen kuin ylipäänsä lähtee sijoittamaan sinne. Talouden syklit ovat usein todella voimakkaita ja etenkin kehittyviin valtioihin liittyy myös poliittisia riskejä. Toisaalta viime aikaiset tapahtumat osoittavat, etteivät länsimaatkaan mitään turvasatamia ole.

Käytännössä piensijoittajalle on tarjolla neljä helppoa tapaa päästä kehittyville markkinoille:

  1. Suorat osakesijoitukset länsimaiden pörsseissä listattuihin kehittyvien maiden yrityksiin
  2. Sijoitukset rahastoyhtiöiden rahastoihin
  3. Sijoitukset ETF-rahastoihin
  4. Sijoitukset länsimaisiin yhtiöihin, jotka investoivat kehittyviin talouksiin

1. Suorat osakesijoitukset länsimaiden pörsseissä listattuihin kehittyvien maiden yrityksiin

Sijoitus länsimaiden pörssissä listattuun kehittyvän maan yritykseen on käytännössä ainoa vaihtoehto, jos tarkoitus on stock picking -ajatuksella löytää potentiaalinen yksittäinen kehittyvissä talouksissa toimiva yritys. Esimerkiksi New Yorkin pörssissä on listattu useita kiinalaisia, brasilialaisia ja indonesialaisia yrityksiä, joihin lähes minkä tahansa välittäjän kautta on helppo sijoittaa.

Yksittäiseen yritykseen sijoittaminen tarjoaa ehkä parhaimman tuottopotentiaalin, mutta toisaalta myös riskit ovat suuret. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten taustojen selvittäminen voi olla työn takana.

Tein itse harjoittelumielessä muutama vuosi sitten sijoituksen kiinalaiseen valvontajärjestelmiä valmistavaan yritykseen (China Security & Surveillance Technology), joka oli listattu New Yorkin pörssissä. Tämä on hyvä case-esimerkki siitä, miten pieniin paikallisiin yrityksiin tehdyt suorat sijoitukset saattavat yllättää myös ikävällä tavalla. Yhtiö kehittyi lupaavasti, mutta sen arvostustaso pörssissä pysyi alhaisena ja laskikin hieman. Tiedossa oli, että pieni sisäpiiri hallitsee yritystä, minkä vuoksi arvostustaso pysyi tuloksentekokykyyn nähden alhaisena.

Aiemmin tänä vuonna yhtiön kiinalainen pääomistaja teki ostotarjouksen ja sai viimein tässä kuussa hyväksytettyä sen, jolloin osakkeet pakkolunastettiin noin 30 % preemiolla osakekurssiin nähden ja yhtiö vedettiin pois pörssistä. Tästä ei onneksi aiheutunut merkittäviä rahallisia tappioita, vaikka lunastushinta oli hieman alhaisempi kuin mitä alun perin olin osakkeista maksanut. Eniten tapauksessa jäi harmittamaan se, että yhtiö kehittyi selvästi hyvin ja sen todellinen arvo oli luultavasti vielä enemmän kuin mitä osakkeista maksettiin pakkolunastuksen yhteydessä. Tapauksesta on itse asiassa käynnistymässä myös tutkinta Yhdysvalloissa, koska on syytä epäillä, ettei kauppa ollut tasapuolinen kaikille omistajille. Joka tapauksessa tämä oli hyvä ja halpa oppitunti kiinalaisiin osakkeisiin liittyvistä riskeistä.

Tästä kokemuksesta huolimatta en ole sulkenut suoria osakesijoituksia kehittyvien maiden yhtiöihin kokonaan pois. Jatkossa on vain entistä tärkeämpää selvittää yhtiöiden taustat ja keskittyä ehkä suurempiin yhtiöihin, joista informaatiota on enemmän saatavilla.

2. Sijoitukset rahastoyhtiöiden rahastoihin

Pankit ja rahastoyhtiöt ovat etenkin 2000-luvulla kasvattaneet kehittyviin maihin sijoittavien rahastojen määrää ja ne tarjoavatkin helpon tavan saada valmiiksi hajautettu salkku tietyyn maahan. Varjopuolena tosin tulee suuret hallinnointipalkkiot. Jo rahastojen merkinnän ja lunastuksen yhteydessä rahastoyhtiö yleensä vie noin prosenttiyksikön palkkion. Lisäksi hallinnoinnista veloitetaan tavallisesti palkkio, joka on usein 1,5 - 2,5 % vuodessa.

Esimerkiksi vuoden pituisesta 10 000 euron sijoituksesta hupenee jo pelkkiin hallinnointipalkkioihin noin 350-450 euroa. Merkittävä osa tuottopotentiaalista siis häviää palkkioihin, minkä vuoksi en itse edes harkitsisi tällä hetkellä rahastosijoitusta aktiivisesti hoidettuun rahastoon.

3. Sijoitukset ETF-rahastoihin

ETF-rahastot ovat pörssissä listattuja rahastoja, jotka usein sijoittavat täsmälleen tietyn kohdeindeksin mukaisesti esimerkiksi tietyn markkina-alueen 50 suurimpaan yhtiöön. ETF-rahastoissa ei ole ensinnäkään merkintäpalkkiota, vaikkakin sijoittaja joutuu maksamaan osakevälittäjän perimät kulut. Nämä kulut ovat kuitenkin yleensä luokkaa 0,1-0,2 %, eli merkittävästi vähemmän kuin tavallisissa rahastoissa. Rahastot veloittavat myös vuosittaisen hallinnointipalkkion, joka liikkuu yleensä 0,5 - 1,0 % välillä.

Jos kehittyviin maihin lähtee sijoittamaan rahastojen kautta, suosisin itse ETF-rahastoja, koska pitkällä aikavälillä muutaman prosenttiyksikön kuluero vuodessa vaikuttaa merkittävästi tuottoon. Rahastoyhtiöiden argumentti luonnollisesti on, että heidän hallinnoimissaan rahastoissa salkunhoitajan näkemyksen ansiosta voidaan saavuttaa markkinoita suurempi tuotto. Toisaalta sellaiset rahastot, jotka jatkuvasti voittavat markkinat, ovat harvassa ja niitä on mahdoton tietää etukäteen.

4. Sijoitukset länsimaisiin yhtiöihin, jotka investoivat kehittyviin talouksiin

Myös länsimaisiin yhtiöihin sijoittamalla voi päästä mutkan kautta kehittyville markkinoille, sillä monet länsimaiset yhtiöt investoivat myös itse sinne. Näiden yhtiöiden vahvuutena on yleensä globaali brändi ja länsimainen osaaminen. Omasta salkustani esimerkiksi McDonald’s, Pepsico, TeliaSonera ja Nokia investoivat aktiivisesti kehittyviin talouksiin.

Itse olen tällä hetkellä kehittyvissä talouksissa ainoastaan länsimaisten yhtiöiden kautta. Toisaalta harkinnassa ovat jatkuvasti myös ETF-rahastot sekä suorat osakesijoitukset kehittyvien maiden yhtiöihin. Ainoastaan perinteiset rahastot olen päättänyt hylätä täysin.

Kommentit