Mistä on talouskriisit tehty

Subprime, Lehman Brothers, islantilaispankit, Madoff, Dubai World ja Kreikka. Siinä on muutama viime aikojen vakava talouskriisi. Vaikka kriisien ympäristö on ollut hyvin erilainen, on niillä kaikilla yksi yhteinen piirre, joka on vaikuttanut ratkaisevasti kriisin syntymiseen. Tämä piirre on luotettava ja totuudenmukainen kirjanpito tai oikeastaan sen puute.

Kirjanpitokikkailulla kuka tahansa voi kirjaimellisesti tehdä rahaa tyhjästä. Subprime-kriisin ja Lehman Brothersin kohdalla velkapapereiden todellisia riskejä piiloteltiin, jolloin niiden jälleenmyyntihinnat olivat epärealistisen korkealla ja rahaa käytännössä syntyi tyhjästä. Madoffin tapaus taas oli puhdas petos, jossa varainhoitoyhtiön sijoitustuottoja vääristeltiin vuosikymmenien ajan. Kreikka menee tässä lähes samaan sarjaan.

Jos itse haluaisin yhdessä yössä miljonääriksi, riittäisi, että esimerkiksi kirjaisin yritykseni taseeseen miljoona euroa aineetonta pääomaa. Sen jälkeen tarvitaan vielä tilintarkastaja, joka ei huomaa asiaa tai katsoo sitä sormien läpi. Jos löytää vielä jonkun, joka sen jälkeen lainaa rahaa yritykselle aineetonta pääomaa vastaan, saa aineettoman pääoman myös konkreettisesti rahastettua.

Tällainen kirjanpitokikkailu on luonnollisesti laitonta ja normaalissa tilanteessa se päättyy viimeistään tilintarkastukseen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mitä suurempi taloudellinen toimija on kyseessä, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet kirjanpitokikkailun läpiviemiseen onnistuneesti.

Kreikankin kriisissä on kyse nimenomaan kirjanpitokikkailusta. Suurta budjettialijäämää peiteltiin mitä luovemmilla tavoilla. Parhaimmillaan kirjanpitoon kirjattiin ennakkona jopa valtion pyörittämän loton tuottoja. Näin saatiin taas muutamia satoja miljoonia euroja lisää kirjanpidollista rahaa.

Mitä suurempi yritys tai organisaatio on kyseessä, sitä vaikeampi sitä on valvoa. Tästä huolimatta Kreikan tapaus on käsittämätön. Kreikassa jotkut ovat toimineet hyvin suunnitelmallisesti ja mielestäni tätä voi pitää yhtenä historian suurimmista talousrikoksista. Tietyssä mielessä olisi sen vuoksi ollut oikein erottaa Kreikka rahaliitosta ja päästää se konkurssiin. Toisaalta on myös hyvä muistaa, että rikoksen takana on kuitenkin pieni joukko ihmisiä ja tavallinen kansa ei mahda tilanteelle mitään. Useimmat kreikalaiset ovat ainoastaan eläneet systeemissä, joka heille on luotu.

Vaikka itse olen kaikkea turhaa byrokratiaa vastaan, niin tilintarkastusta tulisi kuitenkin kehittää entisestään, jotta viime vuosina nähdyiltä kriiseiltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä maailmasta esimerkiksi puuttuu YK:n kaltainen ylikansallinen toimija, joka tarkastaisi neutraalisti valtioiden ja ylikansallisten yritysten kirjanpidon. Tällähän hetkellä valtioiden tilit tarkastaa useimmiten valtion oma organisaatio, eli epärehellisillä valtioilla on loistava ympäristö epärehelliseen toimintaan.

Nousu- ja laskukaudet kuuluvat talouden normaaliin kehityskulkuun. Talouskriisit ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta lähtöisin petollisesta toiminnasta. Finanssikriisin positiivinen puoli oli, että se ainakin hetkellisesti lisäsi suurten pankkien valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Toivottavasti Kreikan kriisi tekee saman valtioille.

Kommentit