Liiketoiminnan rahavirta - raaka mittari, joka kertoo paljon

Liiketoiminnan rahavirta on erinomainen osakkeen tunnusluku, joka kuitenkin helposti jää monien muiden tunnuslukujen varjoon. Sen erinomaisuus perustuu sen kylmään raakuuteen. Liiketoiminnan rahavirta kertoo kaikessa yksinkertaisuudessaan sen, kuinka paljon yritys tuottaa rahaa, joka voidaan joko investoida uusiin hankkeisiin tai jakaa osinkoina omistajille. Valistunut sijoittaja seuraakin sitä säännöllisesti.

Liiketoiminnan rahavirta kertoo ensinnäkin osakesijoituksen tuotosta. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin yrityksen tulos, johon sisältyy aina kirjanpidollisia tapahtumia, jotka eivät todellisuudessa aiheuta kassavirtaa suuntaan tai toiseen. Hieman yksinkertaistettuna liiketoiminnan rahavirran saa johdettua tuloksesta seuraavalla kaavalla:

Liiketoiminnan rahavirta kertoo siis sen, kuinka paljon tarkasteluajanjaksolla yrityksen kassaan kilahtaa käteistä, joka voidaan joko jakaa omistajille tai investoida takaisin liiketoiminnan ylläpitämiseen tai kasvattamiseen. Kun tunnuslukua jatkojalostaa hieman ja laskee osakekohtaisen rahavirran sekä osakekohtaisen rahavirran suhteessa osakekurssiin, saadaan aikaan tunnusluku, josta itse käytän nimeä liiketoiminnan rahavirtaprosentti. Sitä voi pitää eräänlaisena osakkeen tuotto-odotuksena, minkä lisäksi siitä voi tehdä johtopäätöksiä myös markkinoiden kasvuodotuksista ja riskeistä.

Osakekohtaista liiketoiminnan rahavirtaa suhteessa osakekurssiin voidaan siis pitää ikään kuin korkona, jota sijoitukselle sillä hetkellä saadaan, jos tehdään oletus, että liiketoiminnan rahavirta ja osakekurssi pysyvät muuttumattomina, eikä yrityksen ylläpitäminen vaadi lisäinvestointeja. Rahavirtaprosentti on jo itsessään varsin informatiivinen mittari, mutta siitä saa entistä enemmän irti, kun sen laajentaa koko osakesalkun tasolle sekä vertailee viimeisen vuoden rahavirtaa myös pidemmän aikavälin keskimääräiseen rahavirtaan, jolloin suhdanteiden vaikutukset tasoittuvat.

Itse seuraan säännöllisesti osakesalkkuni yritysten liiketoiminnan rahavirtaa kolmesta näkökulmasta:

  • Yksittäisen osakkeen vuosittainen rahavirtaprosentti käyttäen viimeisen 12 kuukauden tulosta.
  • Yksittäisen osakkeen vuosittainen rahavirtaprosentti käyttäen viimeisen 36 kuukauden liukuvaa keskiarvoa.
  • Koko salkun rahavirtaprosentti painotettuna omistusten suhteilla (sekä viimeisen 12 kuukauden että 36 kuukauden liukuva keskiarvo).

Otetaan siis tarkasteluun oman osakesalkkuni viimeisin tilanne. Taulukossa näkyy yksittäisten osakkeiden rahavirtaprosentti laskettuna sekä viimeisen vuoden kassavirralla että viimeisen kolmen vuoden kassavirran keskiarvolla. Kun prosentit painottaa sijoitusten suhteellisilla osuuksilla, saadaan laskettua koko osakesalkun rahavirtaprosentti.

Liiketoiminnan rahavirta salkkuni yrityksissä
Liiketoiminnan rahavirta salkkuni yrityksissä
 

 

Viimeisen 12 kuukauden kassavirtaprosentti kertoo paljon yrityksen sen hetkisestä liiketoiminnasta sekä markkinoiden odotuksista. Esimerkiksi Amanda Capitalin, Capmanin ja Outotecin tuoreet kassavirtaprosentit ovat varsin heikot. Ellei kassassa ole ennestään rahaa, yritysten osingonmaksukyky on heikko. Esimerkiksi Amanda Capitalin ja Capmanin heikko kassavirta selittyy sillä, että taantumassa yrityskaupat ovat olleet jäissä. Outotec taas teki viime vuonna hyvän tuloksen, mutta kassavirta oli negatiivinen. Tämä johtuu osittain siitä, että Outotec sai jo vuonna 2008 paljon ennakkomaksuja. Lisäksi mitä luultavimmin viime vuonna projekteja on taas myyty myös velaksi.

Spondan erittäin korkea rahavirtaprosentti kertoo paristakin asiasta. Kirjanpidollisesti Sponda on tehnyt taantuma-ajan tappiota, mutta se johtuu täysin kirjanpidollisista arvonalennuksista. Vuokratuloja tulee edelleen suhteellisen hyvin, eli liiketoiminnan rahavirta on positiivinen, vaikkakin sekin on laskenut. Spondan korkeat luvut viestivät kuitenkin siitä, että sijoittajien näkemys yhtiöstä ei ole erityisen varma. Kieltämättä kiinteistösijoittaminen ei ole se houkuttelevin toimiala etenkään tässä taloustilanteessa. Toisaalta kun käänne myös kiinteistömarkkinoilla tapahtuu, on Spondalla varaa nousta nopeasti paljonkin.

Kokonaisuudessaan olen varsin tyytyväinen salkkuni kassavirtaprosentteihin. Useimmilla yrityksilläni kassavirta on pysynyt vahvana myös vuonna 2009, mikä tarkoittaa, että liiketoiminta on kannattavaa ja myös osingonmaksukyky on säilynyt hyvänä. Amanda Capitalin ja Capmanin heikko kassavirta viime aikoina ei ainakaan vielä aiheuta harmaita hiuksia. Tuohon toimialaan yksinkertaisesti kuuluu vahva syklisyys ja tällä hetkellä ilmassa on merkkejä, että jo tänä vuonna yrityskaupoissa päästäisiin kasvu-uralle.

Suurinta huolta salkussani aiheuttavat Outotecin luvut. Outotecin osakekurssi on reilussa vuodessa vahvistunut lähes 200 %. Viimeisen kolmen vuoden keskimääräinen kassavirtaprosenttikin on tämän johdosta kutistunut todella pieneksi. Outoteciin on siis ladattu suuria kasvuodotuksia ja näkymiin nähden ehkä jo liiankin suuria. Osittain tähän kassavirta-analyysiinkin perustuen päädyin siis juuri realisoimaan Outotec-sijoituksen. Siitä lisää myöhemmin.

Kommentit