Kreikan vakuudet rautalangasta väännettynä

Kreikan vakuudet ovat olleet viime päivien puheenaihe Suomen talouselämässä, mutta niiden toimintatapa on jäänyt edelleen hieman epäselväksi. Poliitikotkin ovat tyytyneet useimmissa tilanteissa kommentoimaan elitistiseen sävyyn, että kyse on erittäin monimutkaisesta mallista, jota on vaikea selittää maallikolle. Raha-asiat ovat kuitenkin harvemmin mitään korkeampaa matematiikkaa, joten otin itse tehtäväkseni vääntää Suomen saaman vakuusmallin rautalangasta.

Alla olevassa kaaviossa on esitetty Suomen saama vakuusmalli, jonka toimintatavan voi jakaa 10 eri kohtaan. Monimutkaista siinä on lopulta ainoastaan se, että raha vaihtaa useaan kertaan omistajaa ennen kuin se päätyy Suomen vakuustilille.

Kreikan vakuusmallin toimintatapa. (Lähteet: Valtioneuvosto, Wikipedia)
Kreikan vakuusmallin toimintatapa. (Lähteet: Valtioneuvosto, Wikipedia)

  1. Suomi sitoutuu takaamaan Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) lainoja 14 miljardin euron edestä, mikä tekee noin 2 600 euroa jokaista Suomen kansalaista kohti. ERVV on Luxemburgissa toimiva osakeyhtiö, jonka tehtäväksi on annettu myöntää lainoja ongelmiin ajautuneille euromaille. Kaikki euromaat ovat yhteensä sitoutuneet noin 780 miljardin euron takuisiin, mikä tekee keskimäärin noin 1 800 euroa jokaista Euroopan kansalaista kohti.
  2. ERVV kerää markkinoilta rahaa laskemalla liikkeelle joukkovelkalainakirjoja.
  3. ERVV lainaa markkinoilta saamansa rahat edelleen ongelmamaalle, eli tässä tapauksessa Kreikalle.
  4. Kreikan valtio lainaa Kreikkalaisille pankeille valtion velkakirjoja.
  5. Kreikkalaiset pankit vaihtavat valtion lainaamat velkakirjat Kreikan keskuspankissa oleviin toisiin velkakirjoihin.
  6. Kreikkalaiset pankit luovuttavat Kreikan keskuspankista saamansa velkakirjat kansainvälisen investointipankin haltuun.
  7. Kansainvälinen investointipankki myy kreikkalaisilta pankeilta saamansa velkakirjat markkinoille.
  8. Velkakirjoista saaduilla myyntituotoilla ostetaan markkinoilta AAA-luottoluokituksen saaneiden valtioiden velkakirjoja (esim. Suomen ja Saksan).
  9. AAA-maiden velkakirjat talletetaan Suomen vakuustilille. Vakuuksien summaksi arvioidaan tällä hetkellä 880 miljoonaa euroa ja sääntöjen mukaan vakuudet voivat olla maksimissaan 20 prosenttia Suomen antamista lainatakauksista.
  10. Mikäli Kreikka ei kykene maksamaan ERVV:ltä saamiaan lainoja, Suomi saa vakuudet takaisin vasta 15-30 vuoden kuluttua.

Miksi vakuudet on sitten pitänyt toteuttaa näin monimutkaisella tavalla? Syy on siinä, että osa Kreikan velkakirjoista sisältää lausekkeen, jonka mukaan velkakirjan haltijan asemaa ei saa heikentää suhteessa muihin velkojiin tai laina erääntyy maksettavaksi välittömästi. Ilmeisesti tämä ei päde, kun vakuusmallin toteuttaa tällaisen ”monimutkaisen” mallin kautta.

Kuten uutisia seuraavat tietävät, vakuudet eivät edes tulleet Suomelle ilmaiseksi. Ensinnäkin Suomi joutuu maksamaan osuutensa Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) alkupääomasta välittömästi toisin kuin muut maat, jotka maksavat osuutensa viidessä erässä. Suomen osuus tästä on 1,44 miljardia euroa. Lisäksi Suomi joutuu luopumaan vähintään osasta mahdollisista voitoista, jotka ERVV Oy tuottaa siinä tapauksessa, että Kreikka selviytyy lainoistaan.

Vakuusmallin ansiosta Suomi on tuomittu häviämään, kävipä Kreikalle miten tahansa. Ilmeisesti kukaan ei muistanut opettaa Suomen poliitikoille rahan aika-arvoa, sillä saavutettuja vakuuksia pidetään edelleen suurena voittona. Kuvaavaa on se, että kukaan muu AAA-luokituksen saanut maa ei lähtenyt vakuusmalliin mukaan, vaikka sitä tarjottiin lopulta kaikille.

Kommentit