Kilo kultaa tuo hyvät yöunet?

Lähes yksikään arvon mitta ei ole säilyttänyt voimaansa läpi vuosituhansien. Haasteena on etenkin tällaisina hetkinä se, että merkittävä osa maailman varallisuudesta perustuu pelkästään ihmisten, yritysten ja valtioiden välisiin sopimuksiin. Osakkeet, lainapaperit, talletukset ja jopa käteinen raha ovat pelkkiä sopimuksia. 500 euron setelillä on tietty ostovoima tänään, mutta se, että sillä on suunnilleen sama ostovoima myös huomenna edellyttää sitä, että kaikki noudattavat sopimuksia.

Historiasta löytyy useita esimerkkejä talousjärjestelmien romahduksista. Kaikki ovat varmasti kuulleet Saksan 1920-luvun hyperinflaatiosta. Tällä hetkellä Islannissa turskallekin löytyy enemmän käyttöä kuin kruunuille. Jos jossain, niin Zimbabwessa olisi varmasti tarvetta kunnon happy hourille. Muutaman viikko sitten huipentunut finanssikriisi sai pessimistisimmät odottamaan jo koko läntisen maailman romahdusta. Kaikissa tilanteissa yksi asia on kuitenkin säilyttänyt arvonsa ainakin jossain määrin ja se on tietysti 79. alkuaine, eli tuttavallisemmin kulta.

Alkuviikosta erään suuren suomalaisen sanomalehden välissä tipahti postiluukusta mielenkiintoinen mainos jo kolmatta kertaa muutaman vuoden sisällä. Nimittäin Tavexin Kultalehti, joka on luettavissa myös yrityksen nettisivuilla. Koko lehti keskittyi lähinnä ylistämään sitä, kuinka mahtava sijoitus kulta on. Kahdeksansivuisen lehden viestin voi tiivistää lyhyesti: ”Kaikki järjestelmät romahtavat ennemmin tai myöhemmin, mutta kulta säilyttää ostovoimansa läpi synkimpienkin aikojen, joten ostamalla sitä muutaman kilon, nukut yösi varmasti rauhassa”. Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, viimeisen kolmen vuoden aikana kullan dollarihinta on noin kaksinkertaistunut. Tämän perusteella onkin helppo osoittaa, että kulta on viime vuosina ollut oikeasti hyvä sijoitus, jonka arvo on vain jatkanut nousuaan, kun osakekurssit ovat jo lähteneet rajuun laskuun.

Kullan unssihinta vuodesta 2003 lähtien.
Kullan unssihinta vuodesta 2003 lähtien.

Tavexin mainos maalailee todella synkkää kuvaa tulevaisuudesta. Onkin hyvä muistaa, että se on mainos. Osa Tavexin liiketoimintaa on kullan jälleenmyynti ja finanssikriisi on varmasti ollut heille kuin lahja Jumalalta. Yhä useammat ihmiset ovat valmiita ostamaan kultaa siitä huolimatta, että heti ostohetkellä he tekevät noin 9 % tappion. Esimerkiksi 100 gramman kultalaattaa Tavex myi kirjoitushetkellä 2062,10 eurolla ja osti takaisin 1877,80 eurolla.

Kustannustehokkaampi tapa olisikin unohtaa fyysinen kulta ja ostaa ”paperikultaa” pörssistä, jolloin luotat siihen, että paperin likkeellelaskijalta todella löytyy holvista sinulle kyseisen sopimuksen mukaan kuuluva kulta. Ironista kyllä, tällöin kultasijoituksesi ei olekaan enää suojassa, jos koko maailman talousjärjestelmä romahtaa. Jos siis olet päättänyt hankkia itsellesi kultavakuutuksen, ainoastaan fyysinen kulta käy ja joudut hyväksymään 9 % välittömän arvonlaskun.

Sijoituskohteena kullan ongelmana on, että kilo kultaa on kilo kultaa vielä 50 vuodenkin päästä. Vuosien saatossa todellinen ostovoima heiluu tietyn rajan ympärillä, eli 50 vuoden päästä saat kultaharkollasi Big Mac -hampurilaisia arviolta saman määrän kuin tänään. Kulta ei siis tuota omistajalleen mitään reaalimaailmaan liittyvää, kuten esimerkiksi yritys tekee. Yrityksen osaketta voikin verrata omenatarhaan. Ajatellaan, että sinulla on rahaa, jonka olet päättänyt sijoittaa joko kultaan tai osakkeisiin, eli tässä tapauksessa omenatarhaan. Päädyt sijoittamaan omenatarhaan ja alussa omistat ehkä vain muutaman omenapuun, eli osakkeen. Saat joka syksy tarhasta satoa, eli osinkoa omenapuuomistuksistasi. Sadon tuotoilla voit ostaa lisää omenapuita ja satosi tuotot kasvavat vuosien saatossa eksponentiaalisesti. Välillä tulee myös huonompia satovuosia ja joskus saattaa käydä jopa niin, että kova syysmyrsky tuhoaa osan koko omenatarhastasi. Fiksuna omenatarhaajana olet kuitenkin hankkinut puutarhoja eri alueilta, joten vaikka myrsky tuhoaisi täysin yhden omenatarhoistasi, kaikkea et kuitenkaan menettäisi edes silloin. Jos sijoitat rahasi tänään muutamaan omenapuuhun, sinulla voi olla 50 vuoden päästä useita valtavia omenatarhoja, jotka tuottavat mahtavia satoja joka vuosi. Jos sijoitat rahasi tänään kultalaattaan, sinulla on varmasti sama kultalaatta tallella myös 50 vuoden päästä, vaikka tuona aikana maan päällä olisi riehunut pahempia myrskyjä kuin koskaan. 50 vuoden päästä voit myös ostaa kultalaatallasi samanlaiset kaksi omenapuuta kuin tänäänkin.

Pitkällä aikavälillä kullan ostovoima pysyy suunnilleen samana, mutta lyhyellä aikavälillä se voi heitellä rajustikin, kuten esimerkiksi viime vuosien huima nousu on osoittanut. Tavexin mainoslehti antaa ymmärtää, että kulta olisi juuri nyt erinomainen sijoitus sen vuoksi, että maailman tilanne on epävarma. Jos kaikista absurdeimmat uhkakuvat todella toteutuvat ja maailman talousjärjestelmä romahtaa lähiaikoina, fyysinen kulta on todellakin tällä hetkellä ainoa asia, jota kannattaa ostaa. Talousjärjestelmän täydellisen romahduksen lisäksi on tietysti myös paljon muita uhkia, jolloin olisi mukava omistaa kultaa. Esimerkiksi terroristien laajamittainen ydinaseisku maailman suurimpiin kaupunkeihin tai kolmas maailmansota olisivat pörssikielellä epäjatkuvuuskohtia, jolloin koko järjestelmä muovataan uusiksi. Tällaisissa tilanteissa arvokkain varallisuutesi olisi kultaharkko, jonka voisi ottaa suhteellisen helposti mukaan vaikka toiselle puolelle maapalloa. Jos historia kuitenkin toistaa itseään ja myös tästä kriisistä selvitään, niin kulta on itse asiassa tällä hetkellä todella huono ostos. Todennäköisesti lähivuosina sen ostovoima tulee pienenemään.

Tarkastellaan esimerkiksi 1980-luvun taitetta. Vuonna 1979 puhkesi niin sanottu Toinen öljykriisi ja tilannetta kiristi entisestään Iranin vallankumous. Lopulta Heinäkuussa 1981 USA:n talous vaipui reilun vuoden pituiseen taantumaan. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty kullan hinnan kehitys tuona aikana. Öljykriisi sai kullan hinnan kolminkertaistumaan ja sen ostovoima kohosi lukemiin, joita ei ole myöhemmin edes nähty. Kriisin selvitessä kullan hinta lähti kuitenkin nopeaan laskuun ja kun lama oikeasti iski, kullan hinta jatkoi myös laskuaan. Nykyisen finanssikriisin vuoksi kullan hinnannousu on ollut voimakasta tähän syksyyn asti. Tosin nyt kun näyttää, että kriisistä selvitään, myös kullan hinta on jo lähtenyt rajuun laskuun. Onkin hyvin kyseenalaista, että tällaisena hetkenä kultaa suositellaan ostamaan. Nyt olisi ennemminkin hyvä hetki myydä kulta pois.

Kullan unssihinta 1978-1982.
Kullan unssihinta 1978-1982.

Kulta on erinomainen pitkän ajan vaihtoehto käteiselle ja mahdollinen tuottoisa spekulatiivinen sijoituskohde, kun uskot taloussuhdanteen kääntyvän pian. Kun suhdanne on jo kääntynyt ja mahdollinen kriisi on meneillään, sijoittaminen kultaan on jo liian myöhäistä, ellei nurkan takana odota jotain vielä pahempaa. Tällä hetkellä en itse sijoittaisi kultaan, koska jos kriisistä selvitään, kultaa saa varmasti halvemmalla jo ensi kesänä.

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut itsekin hankkivani konkreettisen kultavakuutuksen, vaikka jo ostovaiheessa syntyykin iso tappio. Muutama prosentti varallisuudesta sijoitettuna johonkin konkreettiseen helposti mukana kulkevaan harkkoon ei vaikuta ollenkaan huonolta idealta. Tosin konkreettinen varallisuus tuo mukanaan myös aivan uusia riskejä. Mihin varastoida turvallisesti esimerkiksi kilo kultaa (jonka verran tällä hetkellä pystyisin ostamaan)? En tiedä nukkuisinko yötäni yhtään sen paremmin, jos patjani alla olisi kilon kultaharkko.

Lopuksi täytyy vielä sanoa, että kulta ei ole ainoa mahdollinen jalometalli, johon voi sijoittaa. Myös hopea olisi varteenotettava vaihtoehto, mutta ongelmana on kuitenkin Suomen järjetön lainsäädäntö. Sijoituskulta on Suomessa arvonlisäverovapaata, mutta sijoitushopea ei. Kun ostat hopeaharkon, maksat siis valtiolle veroa 22 %. Tämä tekee fyysisestä hopeasta erittäin huonon sijoituskohteen. Muuten hopea saattaisi olla jopa järkevämpi sijoituskohde, koska sille löytyy enemmän todellisia käyttötarkoituksia esimerkiksi elektroniikkateollisuudesta. Anarkian vallitessa hopea siis kaiken lisäksi säilyttäisi luultavasti paremmin arvonsa kuin kulta.

Kommentit