Ahdingossa olevan Kreikan tekohengitys jatkuu

Kreikan hallitus sai tänään läpi 28 miljardin euron säästöohjelman, mitä poliitikot ovat ympäri Eurooppaa ylistäneet. Myös pörssit ottivat uutiset positiivisesti vastaan, sillä tummat pilvet siirtyivät nyt hieman kauemmaksi. Jos säästötoimenpiteitä ei olisi hyväksytty, Kreikka ei olisi saanut seuraavaa 12 miljardin euron erää kokonaissummaltaan 110 miljardin euron pelastuspaketista. Tämä taas olisi johtanut Kreikan konkurssiin heinäkuun puolessa välissä.

Kreikan kohdalla kyse on kuitenkin vielä pelkästä tekohengityksestä ja maan ajautuminen konkurssiin jollain aikajänteellä on enemmän kuin mahdollista. Tummat pilvet eivät siis hävinneet taivaalta kokonaan, vaan ne siirtyivät ainoastaan kauemmas. Peli on vielä pahasti kesken.

Palataanpa ajassa taaksepäin ja mietitään, mistä Kreikan kriisi ylipäänsä edes lähti liikkeelle. Kaikki juontaa juurensa vuoden 2009 lokakuuhun, jolloin Kreikka ”tarkisti” budjettiansa ja totesi budjettialijäämän olevan 3,7 prosentin sijaan 12,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtio eli siis rankasti velaksi ja tätä oli tapahtunut jo pitkään. Marraskuussa 2009 budjettialijäämä nousi jo 15,4 prosenttiin.

Keväällä 2010 Kreikan kriisi eskaloitui ensimmäistä kertaa ja toukokuussa 2010 Euroalueen valtionvarainministerit ja IMF sopivat 110 miljardin euron apupaketista, joka kattaisi seuraavat 3 vuotta. Lisäksi Kreikalta edellytettiin säästötoimia, joiden toteutumista seurattaisiin kolmen kuukauden välein. Viime vuoden kevään aikana Kreikka nosti arvonlisäveroaan 4 prosenttiyksikköä 23 prosenttiin ja teki leikkauksia muun muassa puolustusvoimiin, terveydenhuoltojärjestelmään ja eläkkeisiin.

Vuoden 2010 toimenpiteiden jälkeen Kreikka jäikin hetkeksi varjoon, sillä siinä välissä apua tarvitsivat myös Irlanti ja Portugali. Kuukausi sitten Kreikasta tuli kuitenkin uutispommi, kun vuosi sitten toteutetut säästötoimenpiteet eivät toimineetkaan erityisen hyvin ja vuoden 2010 budjettialijäämää tarkistettiin ylöspäin. Vielä reilu kuukausi sitten elettiin siinä uskossa, että vuonna 2010 Kreikan budjettialijäämää olisi saatu parannettua 9,6 prosenttiin, mikä sekin tosin oli kaukana alkuperäisestä 8 prosentin tavoitteesta. Kuukausi sitten vuoden 2010 budjettialijäämän toteumaksi kuitenkin arvioitiin 10,5 prosenttia, mikä sai täyden kriisin taas päälle.

Kreikan kriisin pahentuminen ei kuitenkaan tullut yllätyksenä markkinoille, sillä Kreikan lainojen korko on noussut jatkuvasti. Viime huhtikuussa Kreikan 2 vuoden lainan korko puhkaisi 20 % rajan ja tässä kuussa käytiin jo parhaimmillaan yli 30 % tasolla. Markkinoilla Kreikan konkurssia pidettiin siis jo erittäin todennäköisenä ja pidetään itse asiassa edelleen. Tänään hyväksytty säästöpaketti sai korot pieneen laskuun, mutta tälläkin hetkellä markkinat vaativat Kreikan 2 vuoden lainalta 27,3 % korkoa. Kreikan valtionlainan korkojen seuraaminen onkin yksi paras tapa pysyä kärryillä kriisin vakavuudesta.

Kreikan valtion 2 vuoden lainan markkinakoron kehittyminen. (Lähde: Bloomberg)
Kreikan valtion 2 vuoden lainan markkinakoron kehittyminen. (Lähde: Bloomberg)

Kreikan nykyinen tukipaketti on voimassa vuoteen 2013 saakka. Huolestuttavaa on erityisesti, että mitä tapahtuu sen jälkeen (jos Kreikka ylipäänsä selviää edes vuoteen 2013 saakka). Tukitoimethan ovat vain kasvattaneet Kreikan velkaa ja kasvattavat sitä myös jatkossa niin pitkään kuin Kreikan talous on alijäämäinen. Velat kuitenkin jatkavat erääntymistään myös vuoden 2013 jälkeen. Vuosina 2011-2014 Kreikan velkaa erääntyy vuosittain noin 30 miljardia euroa. Vuonna 2015 kuitenkin odottaa todellinen testi, kun velkaa on erääntymässä peräti 75,1 miljardia euroa. Vuonna 2016 tai sen jälkeen nykyistä velkaa on erääntymässä 143,4 miljardia euroa.

Tulevina vuosina erääntyvät Kreikan lainat. (Lähde: Bloomberg)
Tulevina vuosina erääntyvät Kreikan lainat. (Lähde: Bloomberg)

Ei tarvitse olla taloustieteen professori huomatakseen, ettei tilanne ole kestävä. Kreikan ydinongelma on alijäämäinen budjetti ja niin kauan kuin se pysyy alijäämäisenä, tilanne tulee vain pahenemaan. Suurin kysymys onkin, että pystyykö Kreikka saamaan budjettinsa tasapainoon?

Itse pidän Kreikan onnistumismahdollisuuksia hyvin pieninä, koska Kreikka on ajautunut syvään ahdinkoon. Kreikassa joka neljäs ihminen on töissä julkisella sektorilla ja leikkaukset kohdistuvat rankasti juuri heihin. Työttömyysaste on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2009 lähtien ja se on jo noin 15 %. Rankat veronkorotukset taas vaikeuttavat yritysten toimintaa, mikä jälleen lisää työttömyytta ja vähentää kulutusta. Tällaisesta itseään ruokkivasta syöksykierteestä ei ole helppo nousta edes radikaaleilla säästötoimenpiteillä etenkin, kun iso osa kansasta on säästötoimenpiteitä vastaan ja työneon sijasta mellakoi kaduilla. On vaikea nähdä, miten Kreikka käytännössä saisi taloutensa tasapainoon niin pitkään kuin se on eurossa.

Euroalueen kriisi on siis vielä kaikkea muuta kuin ohi. Kukaan ei vielä tiedä, miten euroalueen tarina tulee lopulta päättymään. Sen vuoksi olen siirtänyt omia sijoituksiani entistä enemmän euroalueen ulkopuolelle, mistä kerron lisää myöhemmin.

Kommentit